Susijengin Alexander Madsen on ensi kertaa vailla sopimusta vielä elokuun lopussa. EM-kisajoukkueen sentteri on useimmista nykypelaajista poiketen maistanut myös tavallisempaa työelämää.
– Työnhakija. Työtön, Alexander Madsen määrittelee asemansa koripalloilun työmarkkinoilla kahdella sanalla.
Koripalloilun EM-kisat ovat käynnissä, mutta samalla eletään jo elokuun viimeisiä päiviä, ja arvokisakoripalloilijoiden työpaikat eli seurajoukkueet ovat jo suurimmaksi osaksi palkanneet alkavan kauden kokoonpanonsa.
Madsen, 30, on elättänyt itsensä koripalloilemalla koko aikuisikänsä. Hän on pelannut kotimaisen Korisliigan lisäksi Latviassa, Tshekissä, Kreikassa, Andorrassa ja Espanjassa, mutta näin myöhään seuraavan kauden työsopimuksen odottaminen ei ole koskaan aiemmin venynyt.
– Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun tässä tilanteessa ollaan. Yleensä on aika aikaisessa vaiheessa kirjoitettu sopimuksia, Madsen kertoo.
Työtä hakevalle koripalloilijalle EM-kisat ovat julkinen koe-esiintyminen. Madsen kertoo, että viime vuoden kesällä onnistuminen olympiakarsinnoissa näkyi heti.
– Maajoukkueen pelien aikana kiinnostusta alkaa tulla heti, kun pääsee näkemään vaan, että mies on pelikunnossa ja pelaa.
Madsen kertoo antaneensa ohjeeksi agentilleen, ettei tämä ilmoita mahdollisista sopimustarjouksista EM-kisojen aikana, jottei keskittyminen kisoihin häiriintyisi.
Entä jos Venäjältä tarjottaisiin työtä?
– En tässä tilanteessa kyllä ottaisi sitä. Se on sama juttu Israelin kanssa, Madsen vastaa.
Palkkaa muustakin kuin urheilusta
Useimmista nykypolven maajoukkuepelaajista poiketen Madsenilla on ammattitutkinto. Hän on kouluttautunut kokiksi.
Madsen on poikkeuksellinen maajoukkueurheilija myös siinä suhteessa, että hän on saanut palkkaa muustakin kuin urheilemisesta. Nykyisin monet maajoukkuepelaajat eivät ole tehneet elämässään mitään muuta palkkatyötä kuin urheilua.
Esimerkiksi Lauri Markkanen allekirjoitti elämänsä ensimmäinen työsopimuksen aloittaessaan NBA:n Chicago Bullsissa.
Ei Madseninkaan työkokemus tavallisemmasta työelämästä ole pitkä. Hän kertoo tehneensä neljä päivää kokin töitä Kouvolan terveyskeskuksen keskuskeittiöllä toisen opiskeluvuotensa joulunpyhinä.
– Ja onhan tuossa noin 15-vuotiaana jaettu lehtiä joka keskiviikko ja lauantai, Madsen muistelee.
Miten kokin ja koripalloilijan asemat palkansaajana eroavat toisistaan?
– Sanotaan, että turva on ehkä isompi noissa (muissa töissä kuin urheilussa). Olin kuitenkin Kouvolan kaupungin palkkalistoilla. Palkat tulivat ajallaan ja tein juhlapäiviä, joista tuli kaikki lisät. Se oli kiva nuorempana poikana. Sain ihan hyvän palkan neljästä päivästä.
Koripalloilijan palkka ei sen sijaan ole aina tullut ajallaan.
– Aika monta palkkaa puuttuu vielä muutamasta seurasta. Kyllä sieltä ihan sellainen hyvä palkka puuttuu vielä pankkitililtä, Madsen kertoo.
Koripalloilijoiden palkkasaatavien hoitamiseen on vakiintunut menettely, jota yleensä agentti hoitaa pelaajan puolesta.
– Kyllä se silloin alkuun stressasi. Sen verran iso summa se oli itselle ainakin siinä vaiheessa. Tässä vaiheessa se kasvaa ihan hyvin korkoa siellä. Se on omalla tavallaan sijoitus, ja se on sinänsä turvallinen tilanne, kun seura on niin iso, ettei se todennäköisesti mene konkurssiin. Sitten maksua ei tulisi.
"Ei stressaa"
Madsenin lisäksi Suomen EM-joukkueesta Ilari Seppälällä, Jacob Grandisonilla ja Andre Gustavsonilla ei ollut kisojen alkaessa ainakaan julkistettua sopimusta tulevaksi kaudeksi.
Stressaako epätietoisuus?
– Lyhyesti sanottuna ei stressaa, Gustavson vastaa.
Gustavson selittää, että epätietoisuus pyöri hänen mielessään kaudella 2023–2024, jolloin hän ei pelannut lainkaan. Sen sijaan Gustavson kuntoutti leikattuja lonkkiaan ja opiskeli Yhdysvalloissa.
– Silloin mietin, että pääsenkö enää huippukuntoon ja ottaako kukaan minua enää joukkueeseen. Se stressasi, Gustavson kertoo.
Välivuotensa aikana Gustavson sai päätökseen kauppatieteellisen tutkintonsa Richmondin yliopistosta. Hän kertoo sen tuovan mielenrauhaa urheilijan epävarmoilla työmarkkinoilla.
– Se on tietyllä tavalla turvatyyny, että on muitakin vaihtoehtoja.
Gustavson kertoo keskustelleensa agenttinsa kanssa siitä, että on valmis odottamaan hyvän sopimustarjouksen saamista pitemmälle.
– Olen vain ihminen, joka pelaa koripalloa. Minulla on monta muutakin tärkeää roolia elämässä. Haluan olla hyvä ihminen, ystävä, veli, hyvä kumppani. Jos seura löytyy myöhemmin kuin haluaisin, ei se määritä minun arvoani. Se on minun kontrollini ulkopuolella, Gustavson selittää.
Gustavson pelasi viime kauden Korisliigaa Kauhajoella, mutta toivoo sopimusta jostain Euroopan pääsarjoista.
Mitä jos työtarjous tulisi Venäjältä?
– Vaikea kysymys, koska en ole miettinyt tuota. En harkitsisi, Gustavson vastaa.