Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojalan mukaan susia on alkanut liikkua entistä enemmän asuinalueilla.
– Sudet tottuvat ihmisten läsnäoloon ja kuljeskelevat etenkin yöaikaan lähellä ihmisten asutuksia.
Kojalan mukaan tiet ovat helpottaneet susien kulkemista eri saalistusalueille.
– Siihen ei näytä usein liittyvän motiivia, että sudet olisivat tavoittelemassa koti- tai lemmikkieläimiä.
Susia kulkee vähän Ruotsiin ja Norjaan
Kojalan mukaan sudet kulkevat vähän pohjoismaiden välillä poronhoitoalueiden takia.
– Toki siellä on menijöitä ollut: vuoden 1976 jälkeen kolmekymmentä sutta on siirtynyt Suomen porohoitoalueen kautta Ruotsiin tai Norjaan.
Susikanta oli viime vuoden maaliskuussa 200 – 235 tienoilla. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kanta kääntyi 2000-luvulla voimakkaaseen laskuun, mutta se on viime vuosine elpynyt hieman.
Susikannan arviointi tarkentuu
Susikannan arviointia on tehty Suomessa 1970-luvulta alkaen. Arvioinnissa on käytetty havaintoja, satelliittipantoja ja vähäisissä määrin dna-näytteitä.
Tänä keväänä arvioinnissa alettiin hyödyntää aiempaa enemmän geneettisiä näytteitä.
