Harvinaiset kuvat! Valokuvaaja tallensi sudenpentujen ja alfauroksen kohtaamisen Kuhmossa – "Oli aivan liikuttavaa, miten nuo pennut suhtautuivat urokseen"

0:36
Jussi Nukari onnistui ikuistamaan tervehtimisseremonian viimevuotisten sudenpentujen ja alfauroksen välillä Kuhmossa.

Pääsääntöisesti susi välttää ihmistä, ja harvemmin sitä pääsee näkemään lähietäisyydeltä.

Lehtikuvan kuvaaja Jussi Nukari onnistui ikuistamaan tervehtimisseremonian viimevuotisten sudenpentujen ja alfauroksen välillä Kuhmossa.

– Oli aivan liikuttavaa, miten nuo pennut suhtautuivat urokseen, kun se tuli paikalle, hän kuvailee.

Lähimmillään Nukari pääsi 20 metrin päähän susista ja 40 metrin päähän karhusta kuvatessaan suurpetoja Kainuussa viikonloppuna. Suurin osa kuvista otettiin aamuyöllä kolmen ja seitsemän välillä, jolloin yöeläimet ovat vielä liikkeellä, mutta valoa on jo tarpeeksi.

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskus Lukesta pitää kuvamateriaalia harvinaisena dokumentaationa susien sosiaalisesta kanssakäymisestä.

– On harvinaista, että suden lauman yksilöiden väliseen kommunikaatioon liittyvää tilannetta saadaan kuvattua noin, hän sanoo.

Susi ei enää asu vain idässä

Puolessa vuosikymmenessä sudet ovat levittäytyneet alueille, joissa vakiintuneita populaatioita ei ole nähty sataan vuoteen.

– Suden maantieteellinen esiintyminen on muuttunut dramaattisesti viidessä vuodessa. Susi ei enää ole itäisen Suomen asukas pelkästään, kyllä se on vahvasti levittäytynyt myös eteläiseen ja läntiseen Suomeen, Kojola sanoo.

Alkuvuodesta susia tavattiin jolkottelemasta niin Espoossa kuin Keravalla. Länsi-Uudellamaalla Luken tiedossa on useampia laumoja, eikä matka pääkaupunkiseudulle ole kovin pitkä sudelle, joka saattaa vaeltaa toistatuhatta kilometriä synnyinseudultaan.

Varsinais-Suomessa havaittiin ensimmäinen lauma vuonna 2006. Ennen sitä susilaumat olivat Kojolan mukaan loistaneet poissaolollaan läntisen Suomen alueella ainakin sata vuotta. Susien paluusta huolimatta koira- ja lammasvahingot ovat pysyneet aisoissa.

– Yksi tekijä on varmasti luonnollisen ravinnon runsaus. Valkohäntäkauris on epäilemättä Varsinais-Suomessa ja Etelä-Satakunnassa suden tärkein ravintokohde, ja se on todella runsas, Kojola sanoo.

Susihavainnot ovat yleistyneet osittain, koska havaitsijoita on enemmän

Susista tulee aiempaa enemmän havaintoja etelästä ja lännestä, koska niitä on enemmän kuin joitakin vuosia sitten. Toinen tärkeä tekijä on, että susien esiintyminen on keskittynyt enemmän alueille, missä ihmisiäkin on enemmän.

– Asumistiheys on ihan eri luokkaa kuin Itä-Suomessa. Susilla on myös tapahtunut tietynlaista tottumista ihmisvaikutteisiin elinympäristöihin, ja siitä syystä havaintoja lähellä pihapiiriä tapahtuu enemmän kuin ennen, jos se suhteutetaan susien lukumäärään, Kojola sanoo.

Tällä vuosituhannella susikanta on Luken mukaan vaihdellut 100 ja 250 yksilön välillä.

Katso ylhäällä olevalta videolta alfauroksen ja sudenpentujen kohtaaminen!

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja