Supon mukaan terrorismin uhka on kasvanut Pohjoismaissa eikä Suomikaan ole immuuni muutoksille. Silti terrorismin uhka Suomessa on pysynyt yhä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonneena.
Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti ja pysyvästi. Näin alkaa tänään julkistettu suojelupoliisin (supo) vuosikirja 2023. Suomen rajanaapurina ja Euroopassa sotaa käyvänä maana Venäjä on merkittävin kansallisen turvallisuuden uhka Suomelle.
Suomea epäystävällisenä valtiona pitävä Venäjä kohdistaa supon mukaan Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista.
– Pahantahtoiseen toimintaan on syytä varautua, nyt ja pitkällä aikavälillä, supon vuosikirjassa todetaan.
Supon mukaan Venäjän päähuomio on lähitulevaisuudessa kuitenkin muualla kuin Suomessa, eikä sotilaallinen uhka ole lähitulevaisuudessa todennäköinen. Venäjän Suomeen kohdistaman vaikuttamisen arvioidaan kuitenkin olevan jatkossa aktiivisempaa kuin mihin suomalaiset ovat ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa tottuneet.
– Jo nyt Venäjä on viestinyt tyytymättömyyttään Suomen muuttuneeseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan esimerkiksi sulkemalla Suomen konsulaatin Pietarissa ja muuttamalla rajaviranomaisten toimintatapaa itärajalla.
Uhka rajalla on pitkäkestoinen
Venäjällä ei ole mitään syytä muuttaa toimintaansa Suomen vastaisella rajalla lähitulevaisuudessa, arvioi suojelupoliisi (supo). Venäjä alkoi viime vuonna ohjata Suomen rajanylityspaikoille ihmisiä, joiden matkustusasiakirjat eivät olleet kunnossa.
Supon vt. päällikön Teemu Turusen mukaan uhka rajalla on pitkäkestoinen ja toiminta on Venäjälle helppo tapa pitää Suomi varpaillaan.
Välineellistetty maahantulo on supon mukaan Venäjälle tapa osoittaa tyytymättömyyttään Suomen Nato-jäsenyydelle. Supo kommentoi asiaa tänään julkaisemassaan tiedotteessa.
Supo huomauttaa, että vastatiedustelutyöllä, tiedustelu-upseerien karkotuksilla ja tiukalla viisumipolitiikalla Suomi sai viime vuonna heikennettyä Venäjän henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia. Supo kuitenkin muistuttaa, ettei naapurin tiedustelua kannata aliarvioida.
– Painostustoimia, vakoilusyytteitä tai omaisuuden takavarikointia voidaan jatkossa kohdistaa myös yksittäisiin suomalaisiin Venäjällä.
Samalla supo huomauttaa, että Venäjästä muodostuu toisinaan julkisessa keskustelussa kuva ylivertaisena vaikuttajana, joka vetelee langoista ja punoo vuosikausien päähän ulottuvia yksityiskohtaisia suunnitelmia. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa.
– Todellisuudessa Venäjä ei ole kovin hyvä kehittämään uusia vaikuttamisen menetelmiä tai kohdentamaan harkitusti toimintaansa. Venäjä usein toimii ja katsoo sitten, mitä tapahtuu.
Venäjän vaikuttamista ei silti kannata väheksyä, sillä se on supon mukaan taitava tarttumaan tilaisuuksiin ja kääntämään niitä itselleen eduksi.
Supo muistuttaa, että huolestuttavien kehityskulkujen keskellä Suomi on varautunut hyvin.
– Nato-jäsenyys tuo suojaa kaikkein vakavimpia uhkia vastaan.
Jos ei Venäjä, niin joku muu
Pelotteen luominen ja vaikuttaminen Suomen Nato-jäsenyyden muotoutumiseen ovat supon mukaan Venäjän päätavoitteita Suomeen kohdistuvassa vaikuttamisessa.
Lisäksi supon mukaan Venäjän vaikuttamisen tavoitteena voi olla viestin antaminen tai toisessa ääripäässä jopa kansallisen turvallisuuden merkittävä ja konkreettinen heikentäminen.
– Suomi on toistaiseksi ollut pitkälti viestien antamisen ja pelotteen luomisen päädyssä. Viime kädessä vaikuttamistoiminnan perimmäinen tavoite on aina vaikuttaa päätöksentekoon ohjaamalla sitä haluttuun suuntaan tai esimerkiksi pyrkimällä rajoittamaan valtiojohdon kykyä tehdä päätöksiä.
Supon mukaan Venäjän valtionjohdon maailmankuvassa Venäjä on suurvalta, vaikka maan kansainvälinen painoarvo todellisuudessa vähenee väistämättä.
– Venäjä on voimakkaasti hiipuva talous, joka tukeutuu öljyyn samalla kun muu maailma tekee siirtymää uusiutuviin energianlähteisiin. Venäjä haluaa kuitenkin tulla kohdelluksi tärkeänä. Venäjä katsoo, että suurvaltana sillä on suuremmat oikeudet kuin muilla, supo toteaa.
Supo kuvaa Venäjän näkevän maailman suurten toimijoiden nollasummapelin kenttänä, jossa pieniä pelaajia ohjaavat aina jotkut muut.
– Jos Venäjä ei vaikuta, niin joku muu vaikuttaa.
Venäjän Kiina-riippuvuus kasvaa
Kiinan ja Venäjän suhteiden kehitystä on seurattu tarkoin, erityisesti Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Supon mukaan Kiina tukee Venäjää varovaisesti.
Maiden keskinäinen kauppa on lisääntynyt sodan aikana merkittävästi, ja Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut huomattavasti.
– Kiinalle on tärkeää, että Venäjä säilyy vakaana. Selvää kuitenkin on, että Venäjä tarvitsee Kiinaa enemmän kuin toisinpäin, supo katsoo.
Kiina on Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien pyrkinyt näyttäytymään puolueettomana. Supon mukaan Kiina pyrkii puolueettomuuspuheellaan vahvistamaan asemaansa kehittyvien maiden johtohahmona. Samaan aikaan Kiina kuitenkin jakaa Venäjän näkemyksen siitä, että Yhdysvallat ja Nato ovat tunkeutuneet liian lähelle Venäjää Euroopassa.
– Lopulta Kiinalle kaikkein olennaisin kysymys on, miten sota vaikuttaa Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kilpailuasetelmaan. Moni muu asia on alisteinen tälle kysymykselle.
Supon mukaan Kiina näkee Naton Yhdysvaltojen ulkopolitiikan välineenä, minkä vuoksi se ei halua Naton vahvistuvan. Naton laajeneminen Pohjois-Euroopassa on Kiinan näkökulmasta kielteinen asia.
– Keskeinen kysymys Kiinalle on, muuttuuko Suomen suhtautuminen Kiinaan Nato-jäsenyyden myötä.
Terrorismin uhka yhä kakkostasolla
Supo kuvaa väkivaltaisen eskalaation vaaran olevan todellinen, kun Lähi-idän jännitteiden laineet lyövät myös muualle maailmaan. Supon mukaan terrorismin uhka on kasvanut Pohjoismaissa eikä Suomikaan ole immuuni näille muutoksille.
Tästä huolimatta terrorismin uhka Suomessa on supon mukaan yhä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Näin on ollut vuodesta 2017, jolloin supo otti asteikon käyttöön.
Supon mukaan edelleen todennäköisimmän terrorismin uhkan muodostavat yksittäiset ihmiset ja pienet ryhmät, joilla on äärioikeistolainen tai radikaali-islamistinen ideologia. Suomessa on kyseisten ideologioiden kannattajia, joilla on supon mukaan todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat supon mukaan kuitenkin epätodennäköisiä.
Suomessa on supon mukaan noin 350 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Supo lisää ja poistaa ihmisiä listalta arviointityönsä perusteella. Supon mukaan äärioikeistolaisen terrorismin kohonnut uhka näkyy myös kohdehenkilöiden joukossa.
Supo arvioi, että radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti yhä useammin myös alaikäisiä nuoria.
Tiedotustilaisuudessa Suomen turvallisuustilanteesta puhuvat suojelupoliisin vt. päällikkö Teemu Turunen, apulaispäällikkö Jonna Turunen ja erikoistutkija Petteri Lalu.
Lue myös: Supo: Moskovan isku ei toistaiseksi vaikuta terrori-iskun uhkaan Suomessa
Suomessa radikaali-islamistit levittävät propagandaa ja hankkivat rahoitusta
Supon mukaan Suomen viranomaiset seuraavat tarkasti myös ulkomailla tapahtuvia iskuja ja arvioivat niiden mahdollisia vaikutuksia Suomeen.
– Vaikka terroristinen toiminta ja verkostot ovat tyypillisesti valtioiden rajat ylittäviä, on jokaisen maan tilanne omanlaisensa eikä naapurimaan tilanne ole suoraan verrattavissa toiseen maahan, supo kertoi lauantaina sähköpostitse.
Suomessa radikaali-islamistinen toiminta on pääosin keskittynyt erilaiseen tukitoimintaan, kuten terrorismin rahoittamiseen ja propagandan levittämiseen.
2:19