Supon mukaan terrorismin uhka on kasvanut Pohjoismaissa eikä Suomikaan ole immuuni muutoksille. Silti terrorismin uhka Suomessa on pysynyt yhä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonneena.
Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti ja pysyvästi. Näin alkaa tänään julkistettu suojelupoliisin (supo) vuosikirja 2023.
Supo pitää Venäjän toimintaa Suomen kansallisen turvallisuuden suurimpana uhkana. Suomea epäystävällisenä valtiona pitävä Venäjä kohdistaa supon mukaan Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista.
Lue lisää: Venäjä on Suomen merkittävin uhka, mutta ei niin taitava kuin uskotaan: "Uhka itärajalla helppo tapa pitää Suomi varpaillaan"
Terrorismin uhka yhä kakkostasolla
Supo kuvaa väkivaltaisen eskalaation vaaran olevan todellinen, kun Lähi-idän jännitteiden laineet lyövät myös muualle maailmaan. Supon mukaan terrorismin uhka on kasvanut Pohjoismaissa eikä Suomikaan ole immuuni näille muutoksille.
Tästä huolimatta terrorismin uhka Suomessa on supon mukaan yhä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Näin on ollut vuodesta 2017, jolloin supo otti asteikon käyttöön.
Supon mukaan edelleen todennäköisimmän terrorismin uhkan muodostavat yksittäiset ihmiset ja pienet ryhmät, joilla on äärioikeistolainen tai radikaali-islamistinen ideologia. Suomessa on kyseisten ideologioiden kannattajia, joilla on supon mukaan todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat supon mukaan kuitenkin epätodennäköisiä.
Suomessa on supon mukaan noin 350 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Supo lisää ja poistaa ihmisiä listalta arviointityönsä perusteella. Supon mukaan äärioikeistolaisen terrorismin kohonnut uhka näkyy myös kohdehenkilöiden joukossa.
Supo arvioi, että radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti yhä useammin myös alaikäisiä nuoria.
Ukrainaan lähteneitä äärioikeistolaisia palannut
Supo kertoo tunnistaneensa yksittäisiä Suomesta Ukrainan sota-alueelle lähteneitä äärioikeistolaisia, joista osa on palannut Suomeen.