Supo seuraa terrorismiin liittyen 350 henkilöä – Ukrainan rintamalta Suomeen palanneiden radikalisoituminen syynissä

Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti ja pysyvästi. Näin alkaa tänään julkistettu suojelupoliisin (supo) vuosikirja 2023.

Supo pitää Venäjän toimintaa Suomen kansallisen turvallisuuden suurimpana uhkana. Suomea epäystävällisenä valtiona pitävä Venäjä kohdistaa supon mukaan Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista.

Lue lisää: Venäjä on Suomen merkittävin uhka, mutta ei niin taitava kuin uskotaan: "Uhka itärajalla helppo tapa pitää Suomi varpaillaan"

Terrorismin uhka yhä kakkostasolla

Supo kuvaa väkivaltaisen eskalaation vaaran olevan todellinen, kun Lähi-idän jännitteiden laineet lyövät myös muualle maailmaan. Supon mukaan terrorismin uhka on kasvanut Pohjoismaissa eikä Suomikaan ole immuuni näille muutoksille.

Tästä huolimatta terrorismin uhka Suomessa on supon mukaan yhä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Näin on ollut vuodesta 2017, jolloin supo otti asteikon käyttöön.

Supon mukaan edelleen todennäköisimmän terrorismin uhkan muodostavat yksittäiset ihmiset ja pienet ryhmät, joilla on äärioikeistolainen tai radikaali-islamistinen ideologia. Suomessa on kyseisten ideologioiden kannattajia, joilla on supon mukaan todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat supon mukaan kuitenkin epätodennäköisiä.

Suomessa on supon mukaan noin 350 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Supo lisää ja poistaa ihmisiä listalta arviointityönsä perusteella. Supon mukaan äärioikeistolaisen terrorismin kohonnut uhka näkyy myös kohdehenkilöiden joukossa.

Supo arvioi, että radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti yhä useammin myös alaikäisiä nuoria.

Ukrainaan lähteneitä äärioikeistolaisia palannut

Supo kertoo tunnistaneensa yksittäisiä Suomesta Ukrainan sota-alueelle lähteneitä äärioikeistolaisia, joista osa on palannut Suomeen.

– Konfliktialueella toimiminen lisää myös suomalaisten radikalisoitumisen todennäköisyyttä, supo toteaa.

Äärioikeistolaisen terrorismin väkivallan uhka kohdistuu supon mukaan erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä ideologisiksi vastustajiksi koettuihin poliittisiin toimijoihin.

Supon mukaan sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat yhä olennainen osa Suomen äärioikeistolaista toimintaa, vaikka ideologiaa kannattavat tapaavat myös kasvokkain.

Supon mukaan äärioikeistolaiseen ideologiaan yhdistettävien kamppailu-urheilukerhojen määrä Suomessa on kasvanut viime vuonna. Niiden viestintä on suunnattu laajemmalle yleisölle kuin vain jyrkän äärioikeistolaisesti ajatteleville.

Äärivasemmiston muodostama terrorismin uhka Suomessa on matala, ja sen toiminta on Suomessa pääasiassa väkivallatonta, supo arvioi.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhkataso ennallaan

Radikaali-islamistisesti motivoituneen terrori-iskun uhka voimistui supon mukaan Euroopassa viime vuoden aikana.

– Keskeiset tekijät uhkan kasvun taustalla ovat Koraanien häpäisyt Euroopassa sekä terroristijärjestö Hamasin lokakuussa 2023 toteuttaman hyökkäyksen aiheuttama konflikti Israelin ja järjestön välillä, supo katsoo.

Tämä ei kuitenkaan supon mukaan ole vaikuttanut merkittävästi uhkatasoon Suomessa.

Syyrian ja Irakin konfliktialueilla oleskelee yhä joitakin radikaali-islamismia kannattavia ihmisiä, joilla on kytköksiä Suomeen. Supon mukaan lyhyellä aikavälillä on epätodennäköistä, että konfliktialueilta palanneiden verkostot tai yksittäiset palaajat aktivoituvat väkivaltaiseen terroristiseen toimintaan Suomessa.

Suomessa radikaali-islamistinen toiminta on pääosin keskittynyt tukitoimintaan, kuten terrorismin rahoittamiseen ja propagandan levittämiseen.