Suojelupoliisi tekee yhä enemmän turvallisuusselvityksiä suomalaisista. Turvallisuusselvitys saatetaan vaatia yllättäväänkin tehtävään hakiessa.
Turvallisuusselvitykset ovat olleet otsikoissa sen jälkeen, kun mediassa kerrottiin kahden perussuomalaisen ministerin avustajanimitysten kaatuneen supon turvallisuusselvitykseen.
Sivuillaan supo kertoo, että turvallisuusselvitysten tarkoitus on ennaltaehkäistä kansallista turvallisuutta vaarantavaa toimintaa. "Selvityksillä suojataan myös merkittäviä yksityisiä taloudellisia etuja ja yritysten turvallisuusjärjestelyjä", supo toteaa. Tällaisia voisivat olla myös liikesalaisuudet.
Yhteistä turvallisuusselvitystä vaativissa tehtäville on se, että niissä edellytetään erityistä luotettavuutta.
Viranomaiset ja yksityiset yritykset voivat tilata supolta ihmisiä ja yrityksiä koskevat turvallisuusselvitykset. Puolustusvoimien turvallisuusselvitykset tekee pääesikunta.
Supo kertoo tehneensä viime vuonna yhteensä 97 029 turvallisuusselvitystä. Toissa vuonna luku oli 90 378.
Lue myös: Riikka Purra kommentoi kaatuneita avustajanimityksiä: "Sitä pitää kysyä supolta"
Valtioneuvoston kanslia avustajanimityksistä ja turvallisuusselvityksistä: "Tiedotusvälineet ovat tehneet johtopäätöksiä"
1:41
Puolet selvityksistä yrityksille
Turvallisuusselvityksiä teettävät esimerkiksi valtion virastot ja ministeriöt, turvallisuusviranomaiset, liikenne-, energia- ja telealan yritykset sekä näiden alihankkijat esimerkiksi IT-alalla. Yhteistä näillä on pääsy arkaluonteiseen tietoon tai ulkopuolisilta suojattuihin tiloihin.
Edellytykset turvallisuusselvityksen tekemiselle on määritelty laissa. Ihmisen pitää itse aina antaa suostumuksensa selvityksen tekemiseen.
Sivuillaan supo kertoo, että noin puolet selvityksistä tehdään yrityksille. Esimerkiksi tuotekehitystä tekevät yritykset, suuret vientiyritykset ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät yritykset voivat olla oikeutettuja selvitykseen. Tämä koskee myös näiden yritysten alihankkijoita, esimerkiksi tietotekniikka-alalta.
Tämä johtaa siihen, että yllättäväkin tehtävä voi vaatia turvallisuusselvityksen. Esimerkiksi joidenkin ministeriöiden tai energiantuotannon tiloihin ja lentokentille pääsevät siivoojat tai huoltotöiden tekijät voivat joutua selvitykseen työtään varten.
Myös esimerkiksi kaikista Poliisiammattikorkeakouluun valittavista opiskelijoita tehdään turvallisuusselvitys.
Lue myös: Näin supo selvittää poliisien taustat – turvallisuusselvitys on kattava riskikartoitus henkilöstä
Etsitään epäluotettavuutta ja alttiutta vaikuttamiselle
Turvallisuusselvityksen laajuus riippuu tehtävästä, johon ihminen on valittu. Mitä arkaluonteisempiin tietoihin tai vastuullisempiin tehtäviin pyritään, sitä laajempi selvitys on.
Käytännössä turvallisuusselvityksissä selvitetään se, altistavatko jotkin seikat ihmisen vaikkapa vieraiden valtioiden tiedustelupalveluiden tai rikollistahojen vaikuttamiselle.
Esimerkiksi rikostausta, taloudelliset vaikeudet, sidonnaisuudet ulkomaille tai yhteydet ääriliikkeisiin voivat olla tällaisia asioita. Myös elämänhallinnan vaikeudet, kuten päihde- tai peliriippuvuus, voivat vaikuttaa paljastuessaan selvitykseen.
Lue myös: Supo ei käy turvallisuusselvityksissään läpi some-tilejä – myöskään Hussein al-Taeen Facebook-viestejä ei voitu selvittää
Supo käy läpi valtavan määrän tietoa
Sivuillaan supo kertoo, että sillä on laaja pääsyoikeus erilaisiin tietoihin.
Esimerkiksi turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan pääsevälle, ydin- tai räjähdysaineita käsittelevälle tai merkittäviä omaisuuseriä siirtävälle ihmiselle voidaan tehdä suppea turvallisuusselvitys.
Supo kertoo sivuillaan, että suppeassa selvityksessä voidaan tarkistaa väestötietojärjestelmä, rikosrekisteri, sakkorekisteri ja liiketoimintakieltorekisteri, oikeushallinnon tietojärjestelmästä tuomiot ja syyteharkinnassa olevat tai olleet rikosasiat, poliisin henkilörekisterit, Puolustusvoimien pääesikunnan sotilasoikeudenhoitorekisteri, Rajavartiolaitoksen henkilörekisteri, Tullin tietojärjestelmät, ammatin- ja elinkeinonharjoittajien toimilupia koskevat rekisterit sekä ulkomaalaisrekisteri ja viisumirekisteri.
Perusmuotoinen turvallisuusselvitys on vieläkin laajempi. Se koskee henkilöitä, jotka voivat työtehtävissä vaarantaa merkittävästi valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, poikkeusoloihin varautumista, kriittistä infrastruktuuria tai kansantaloutta. Silloin suppeaan selvitykseen voidaan lisätä suojelupoliisin tietojärjestelmän, pääesikunnan turvallisuustietorekisterin, ulosottorekisterin, luottotietorekisterin ja poliisin tiedustelujärjestelmän tiedot.
Tiettyjä tehtäviä varten arvioidaan myös ulkomaan sidonnaisuudet siltä varalta, voisivatko ne altistaa hakijan hyväksikäytölle, painostukselle, lahjomiselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle.
Laaja selvitys tehdään esimerkiksi silloin, kun ihminen käsittelee satunnaista useammin salaisia tai erittäin salaisia tietoja. Tällöin selvitetään edellisten lisäksi tiedot, jotka liittyvät ihmisen elinkeinotoimintaan, perhe- tai sukulaisuussuhteisiin sekä muut tiedot varallisuudesta, veloista tai muista taloudellisista sidonnaisuuksista. Apuna käytetään esimerkiksi verotietoja ja luotto- ja rahoituslaitosten tietoja.
Laajaan turvallisuusselvitykseen kuuluu aina myös ihmisen itsensä haastattelu.
Laajassa turvallisuusselvityksessä voidaan tehdä myös turvallisuusselvitykset ihmisen läheisistä, kuten avio- tai avopuolisosta sekä samassa taloudessa asuvista vanhemmista tai täysi-ikäisistä lapsista. Myös näiltä tarvitaan suostumus selvityksen tekoon. Laajoja turvallisuusselvityksiä supo tekee vuosittain noin 500.
Lue myös: Mitä suojelupoliisin turvallisuusselvityksessä paljastuu? Menneisyyden virheitä syynääviä tarkistuksia tehdään jopa siivoojille ja rakennusmiehille
Jokainen tapaus on oma kokonaisuutensa
Vaikka joitain rötöstelyjä tai jotain muuta ilmenisikin, sitä ei välttämättä ilmoiteta selvityksen hakijalle. Supossa arvioidaan aina erikseen se, onko tiedolla merkitystä haetussa tehtävässä.
Ilmoitettavia tietoja löytyy supon mukaan ylipäätään noin 2–4 prosenttiin selvityksistä.
– Monesti ne liittyvät rikollisuuteen, henkilökohtaisen talouden poikkeamiin tai sidonnaisuuksiin maihin, jotka tiedetään autoritäärisiksi, suojelupoliisin turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski kertoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Hanskin mukaan monet organisaatiot paransivat varautumistaan ja hakivat aiempaa enemmän ja kattavampia turvallisuusselvityksiä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Olemme myös itse olleet yhteydessä kriittisimpiin toimijoihin ja kehottaneet heitä arvioimaan, voisivatko he tehdä jotain paremmin.
Esimerkiksi pelkkä kaksoiskansalaisuus ei ole supon mukaan huolenaihe kenellekään.
– Kansalaisuudella tai kaksoiskansalaisuudella yksinään ei ole merkitystä. Samalla me tiedämme, että Venäjä ja muut autoritääriset valtiot käyttävät valtioon liittyviä sidonnaisuuksia hyödykseen koettaessaan pakottaa suomalaisia tai kaksoiskansalaisia toimimaan vastoin Suomen intressejä.
– Mutta nämä ovat yksittäistapauksiin liittyviä kokonaisarvioita, Hanski tähdentää.
Supo ei tee päätöksiä työnantajan puolesta
Suojelupoliisilla itsellään ei ole mitään tekemistä rekrytointipäätösten kanssa, vaan sen ainoa velvollisuus on ilmoittaa työnantajalle selvityksessä ilmi tulleet asiat.
– Laki kieltää meitä turvallisuusselvitysmenettelyssä ottamasta kantaa henkilön sopivuuteen. Me ilmoitamme ne faktat, jotka meidän mielestämme on merkityksellisiä. Rekrytoija kantaa päätöksistään seuraukset.
Kaikkein tarkimmassa syynissä ovat laajan turvallisuusselvityksen läpikäyvät hakijat, joiden lähimmäisetkin joutuvat saman suurennuslasin alle. Näitä selvityksiä vaaditaan kaikkein korkeimpiin valtion virkoihin. Poikkeuksen tosin tekevät ministerit – heille ei tehdä turvallisuusselvitystä eikä heidän taustojaan erikseen tarkisteta.
– Se johtuu länsimaalaisesta demokratiakäsityksestä. Virkakunnan ei ole sopivaa puuttua demokraattisesti valittuihin edustajiin; siinä valvontavastuu on esimerkiksi medialla.
Jokaisella turvallisuusselvityksen kohteena olleella on oikeus saada oman selvityksensä lopputulos. Hän ei kuitenkaan saa nähdä tietoja, jotka ovat peräisin turvallisuusviranomaisten sellaisista rekistereistä, joihin hänellä ei ole tarkastusoikeutta.