Voiko presidentin puolison ulkomaalaistaustaisuus olla riski? Näin vastaa Supo

Suomen presidentiksi saatetaan valita pian ensimmäistä kertaa maan historiassa henkilö, jolla on ulkomaalaistaustainen puoliso. MTV Uutiset kysyi Suojelupoliisilta (Supo), voisivatko korkean poliitikon ulkomaiset sidonnaisuudet teoriassa olla turvallisuusriski valtiolle.

Suomen tasavallan presidentti pääsee virassaan käsiksi valtion turvallisuuden kannalta kaikkein kriittisimpään tietoon. Mutta tehdäänkö presidentille turvallisuusselvitys? Suojelupoliisilla on asiaan selvä vastaus.

– Presidentistä, kansanedustajista, ministereistä tai muista vaaleilla valituista luottamushenkilöistä ei tehdä turvallisuusselvityksiä, koska viranomainen ei voi puuttua kansalaisten demokraattisesti tekemiin valintoihin, Supo vastaa MTV Uutisille.

Valtion turvallisuuden kannalta kriittistä tietoa käsittelevät myös ministerit ja kansanedustajat.

Pitäisikö korkeimmalle valtiojohdolle tehdä turvallisuusselvitys?

– Vaaleilla valitut poliittiset päättäjät nauttivat kansan luottamusta, eikä ole virkamiesten asian puuttua kansalaisten demokraattisesti tekemiin valintoihin, Supo vastasi kysymykseen.

Vaikka presidentille, ministereille ja kansanedustajille ei turvallisuusselvityksiä tehdä, heitä avustavat virkamiehet joutuvat Supon syyniin.

Selvitys on sitä tarkempi, mitä salaisempaa tietoa henkilö tehtävässään käsittelee. Turvallisuusselvityksiä on kolmea tasoa: suppea, perusmuotoinen ja laaja.

– Laaja turvallisuusselvitys tehdään esimerkiksi ministereiden valtiosihteereille, valtion ylimmille virkamiehille ja kaikille Suojelupoliisin työntekijöille, Supo listaa.

– Laajaan turvallisuusselvitykseen voi kuulua myös perusmuotoinen turvallisuusselvitys henkilön läheisistä, kuten avio- tai avopuolisosta.

Vieras kansalaisuus ei yksin riski

Valitsijamiesyhdistyksen presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston puoliso Antonio Flores on Ecuadorista. Kokoomuksen presidenttiehdokkaan Alexander Stubbin puoliso Suzanne Innes-Stubb on kotoisin Iso-Britanniasta.

Henkilön siteet ulkomaihin ovat yksi Supon kiinnostuksen kohteista. Esimerkiksi viime elokuussa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) erityisavustajan Jari Kuikanmäen nimitys peruttiin turvallisuusselvityksen jälkeen. Syynä oli se, että hänen avopuolisonsa oli entinen Kiinan kansalainen ja avopuolison vanhemmat asuivat edelleen Kiinassa.

Supon mukaan minkään maan, kuten Venäjän tai Kiinan, kansalaisuus ei silti ole automaattisesti eikä yksinään turvallisuusriski.

– Tiettyjen autoritaaristen maiden tiedetään kuitenkin hyödyntävän ihmisten sidonnaisuuksia pyrkiessään painostamaan heitä salaiseen yhteistyöhön Suomen vahingoksi. Tällaisia sidonnaisuuksia voivat olla esimerkiksi toisessa valtiossa olevat läheiset ja omaisuus, taloudellinen toiminta ja myös kansalaisuus osana kokonaisuutta, Supo kuvailee.

Selvityksellä suojellaan siis myös sen kohteena olevaa ihmistä, jotta hän ei joutuisi inhimillisesti kohtuuttomaan tilanteeseen esimerkiksi painostuksen kohteeksi.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestössä ja myös valtiopolitiikassa lisääntyy jatkuvasti. 

Näkeekö Supo tässä riskejä? 

– Turvallisuusselvityslaki mahdollistaa turvallisuusselvitysten tekemisen valtion turvallisuuden kannalta kriittisistä tehtävistä. Minkään maan kansalaisuus ei ole automaattisesti eikä yksinään turvallisuusriski.

Miten Supo arvioi turvallisuuselvityksiä? 5:43
Katso videolta, mitä turvallisuusselvitykset pitävät sisällään.

Harkinnat tapauskohtaista

Turvallisuusselvityksen tarkoitus on varmistaa henkilön nuhteettomuus ja luotettavuus. Supo ei ota kantaa henkilön valintaan tai päätä henkilön rekrytoinnista, ratkaisun tekee työnantaja.

Supon henkilöstä antamaan turvallisuuslausuntoon vaikuttavat monet asiat.

– Turvallisuusselvityksessä tutkitaan sellaisia asioita, jotka voivat tehdä ihmisestä alttiin erilaiselle vaikuttamiselle tai painostukselle tai joilla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön luotettavuutta tietyssä tehtävässä, Supo kertoo.

Supo harkitsee aina tapauskohtaisesti ja suhteessa työtehtäviin, ovatko turvallisuusselvityksen yhteydessä esiin tulleet tiedot sellaisia, että ne on välttämätöntä ilmoittaa työnantajalle. 

– Ilmoitettavaa tietoa voivat olla esimerkiksi rikosasiat, vakavat talousvaikeudet tai yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Esimerkiksi vakavat talousvaikeudet voivat altistaa henkilön vaikuttamisyrityksille. 

Vaikka korkeille poliitikoille ja heidän lähipiirilleen ei tehdä turvallisuusselvityksiä, rikosoikeudellisesti he ovat samalla tavalla vastuussa valtion turvallisuutta vaarantavista toimista, kuin kuka tahansa tavallinen kansalainen.

Turvallisuusselvitykset

Suojelupoliisi tekee kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset lukuun ottamatta Puolustusvoimien turvallisuusselvityksiä, jotka tekee Pääesikunta.

  • Suppea turvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi ihmisestä, joka pääsee työssään turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan, käsittelee ydin- tai räjähdysaineita tai siirtää merkittäviä omaisuuseriä. Suppeassa turvallisuusselvityksessä tarkastetaan henkilön tiedot eri rekistereistä liittyen esimerkiksi asumiseen, elinkeinotoimintaan sekä sakko- ja rikostaustaan.
  • Perusmuotoinen turvallisuusselvitys voidaan tehdä henkilöstä, joka voisi työtehtävissään merkittävästi vaarantaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, poikkeusoloihin varautumista, kriittistä infrastruktuuria tai kansantaloutta. Normaalien viranomaisrekisterien lisäksi henkilön tiedot tarkastetaan myös viranomaisten salaisista rekistereistä. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi Supon, puolustusvoimien ja poliisin turvallisuus- ja tiedustelutiedot. Lisäksi tarkastetaan henkilön luotto- ja ulosottotiedot sekä ulkomaansidonnaisuudet.
  • Laaja turvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun työntekijä käsittelee työtehtävissään salaisia tai erittäin salaisia tietoja useammin kuin satunnaisesti. Selvitys sisältää samat kuin suppea ja perusmuotoinen selvitys. Lisäksi selvitetään esimerkiksi perhe- ja sukulaisuussuhteet, tiedot varallisuudesta, veloista ja muista taloudellisista sidonnaisuuksista. Selvitykseen kuuluu aina ihmisen itsensä haastattelu ja ulkomaansidonnaisuuksien selvitys. Laajaan turvallisuusselvitykseen voi kuulua perusmuotoinen turvallisuusselvitys henkilön läheisistä, kuten avio- tai avopuolisosta tai samassa taloudessa asuvista vanhemmista tai täysi-ikäisestä lapsesta. 

Lue myös:

    Uusimmat