Harvalla meistä on ikinä mahdollisuutta hankkia autotalliin ihka aito superauto, mutta eipä se pieni kurkistus äveriäämpien veronmaksajien arkeen ole varsinaisesti haitaksikaan.
Jos superauton omistaminen laskettaisiin uskonnoksi, olisivat Ferrarit ja Lamborghinit temppeleitä. Ja kuten jokaisessa uskonnossa, kohdistuu temppeleihin suuri arvostus ja kunnioitus.
Superautojen omistamiseen liittyy kuitenkin myös kirjoittamattomia sääntöjä, joista ovat perillä vain ne, joiden tallista moisia harvinaisuuksia löytyy.
Olit sitten ostamassa ensimmäistäsi tai jo kokenut keräilijä, superautopiireissä sinun odotetaan noudattavan näitä ohjenuoria. Tuskin joudut sen suurempaan liriin, vaikket noudattaisikaan, mutta jos et halua näyttää aivan urpolta muiden kaltaistesi silmissä, pistä seuraavat korvan taakse.
Tuning-kielto
Kun superauto valmistuu ja rullaa ulos tehtaalta, sen oletetaan olevan paras mahdollinen versio itsestään. On itsestäänselvää, että halpojen tuning-osien kiinnittämistä arvokkaisiin autoihin pidetään todella nolona toimintana, pätee sama myös autojen tekniikkaan.
Etenkin Ferrari-piireissä pakoputkiston muokkaaminen on ehdottomasti kiellettyjen asioiden listalla, sillä harrastajat pitävät Maranellon korskuvien orien luontaista ääniraitaa suuressa arvossa. Muokkaukset eivät todellakaan paranna auton jälleenmyyntiarvoa.
Värillä on väliä
Etkö löytänyt mieleistäsi väriä superautovalmistajan valikoimasta? Sääli. Auton maalauttaminen tai teippauttaminen johonkin muuhun kuin valmistajan tarjoamaan sävyyn katsotaan pyhäinhäväistykseksi ainakin kyseisen merkin piireissä.