Venezuelan parlamentin puhemies Juan Guaido julistautui keskiviikkona maan virkaa toimittavaksi presidentiksi. Hän sai heti tuenjulistukset muun muassa Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta, Amerikan valtioiden järjestöltä OAS:ltä ja useilta Etelä-Amerikan mailta.
Trumpin mukaan parlamentti on Venezuelan ainoa laillinen hallinnon osa. Hän lupasi Guaidolle Yhdysvaltojen kaiken diplomaattisen ja taloudellisen tuen.
Nimettömänä uutistoimisto AFP:lle puhunut yhdysvaltalaisviranomainen antoi myös ymmärtää, että järeämmätkin keinot – sotilaallinen väliintulo mukaan lukien – ovat mahdollisia, jos presidentti Nicolas Maduro päättää käyttää voimaa oppositiota vastaan.
Guaido, 35, vaati maahan vapaita vaaleja ja vetosi Venezuelan asevoimiin, jotta ne vetäisivät tukensa Madurolta. Hänen mukaansa presidentiksi julistautuminen oli ainoa tapa pelastaa Venezuela diktatuurilta ja palauttaa perustuslaillinen järjestys.
Asiantuntijoiden mukaan juuri armeija ratkaisee, pystyykö Maduro jatkamaan maan johdossa. Epäselvää on, miten vahva armeijan tuki todellisuudessa on.
Lue myös: Venezuelassa pidätettiin sotilaita, jotka kapinoivat presidentti Maduroa vastaan – parlamentin puhemies tukee kapinallisia
Valtiollinen media jätti oppositiojohtajan julistuksen huomioimatta
Kymmenettuhannet ihmiset kokoontuivat keskiviikkona Venezuelan pääkaupunkiin Caracasiin kilpaileviin mielenosoituksiin, joista toinen vastusti ja toinen tuki presidentti Maduroa.
Monet Maduroa vastustavat mielenosoittajat olivat pukeutuneet valkoisiin, kietoutuneet Venezuelan lippuihin ja huusivat vapautta. Mielenosoituksia järjestettiin myös muissa Venezuelan kaupungeissa.
Maduro ei kuitenkaan osoittanut mitään merkkejä vallasta luopumisesta. Valtiollinen media jätti Guaidon julistuksen huomioimatta, ja tv-kuvaa välitettiin vain Maduroa tukevasta mielenosoituksesta. Lisäksi Madurolle uskollinen Venezuelan korkein oikeus käynnisti parlamenttia vastaan rikostutkinnan Maduron syrjäyttämisyrityksestä.
Toisaalta hallinto ei myöskään ollut ainakaan iltaan mennessä Suomen aikaa yrittänyt tukahduttaa opposition mielenosoitusta, vaikka se on tehnyt niin useasti aiemmin.
Reutersin mukaan Venezuelan turvallisuuspalvelu on turvautunut kuitenkin kyynelkaasuun väkijoukon hallitsemiseksi.
Maduron asema horjunut
Mielenosoituksella oppositio pyrkii kasaamaan painetta Maduroa kohtaan. Tämän asema maan johdossa horjuu jo valmiiksi talouskriisin ja kansainvälisen arvostelun alla.
Maduro vannoi virkavalansa toiselle kaudelleen vajaat kaksi viikkoa sitten, mutta muun muassa Venezuelan oppositio, Yhdysvallat ja EU eivät ole tunnustaneet hänen viimekeväistä vaalivoittoaan.
Maduron presidenttikaudella Venezuelan talousvaikeudet ovat muuttuneet katastrofaalisiksi. Miljoonien prosenttien vuosittainen hyperinflaatio on vienyt maan valuutalta bolivarilta arvon, ja tavallisella kansalla on alituinen pula ruuasta.
Lue myös: Venezuelan presidentti aloitti toisen kautensa vaalivilppisyytöksistä ja talouskriisistä huolimatta
Trump valmis asettamaan sanktioita
Samaan aikaan Maduro on takertunut valtaansa yhä tiukemmin. Vuonna 2016 Maduron tukijat menettivät enemmistönsä maan parlamentissa, mutta Madurolle lojaali korkein oikeus vei parlamentilta toimivallan seuraavana vuonna.
Tämän päivän mielenosoitus on symbolisesti merkittävä, sillä tänään on diktaattori Marcos Perezin hallinnon kaatumisen 61-vuotispäivä. CNN:n mukaan Valkoisessa talossa tarkkaillaan tilannetta ja Trump on valmis asettamaan uusia sanktioita Maduroa vastaan, jos tämä yrittää tukahduttaa opposition liian kovakouraisesti.
Jo eilen eri puolilla Caracasia puhkesi mielenosoituksia Maduroa vastaan. Ainakin viisi ihmistä kuoli yön yhteenotoissa.