Ainakin toistakymmentä on kuollut vaalien jälkeisissä levottomuuksissa ja yli 2 000 ihmistä on otettu kiinni.
Venezuela ei hyväksy opposition pyrkimyksiä kaapata presidenttiys, väittää maata itsevaltaisesti johtava presidentti Nicolas Maduro.
Maduron väitetty voitto viime viikonloppuna järjestetyissä presidentinvaaleissa on kiistetty laajalti niin Venezuelassa kuin ulkomaillakin. Useat Etelä- ja Väli-Amerikan maat sekä Yhdysvallat ovat tunnustaneet opposition ehdokkaan Edmundo Gonzalezin vaalien todelliseksi voittajaksi.
Maduro julisti lauantaina kannattajilleen, ettei Venezuela tule hyväksymään opposition väitteitä vaalivoitosta.
Tuhannet Maduron kannattajat vastasivat pyyntöön kokoontua kaduille mittavaan mielenilmaukseen. Kannattajat kokoontuivat pääkaupunki Caracasin keskustaan marssiakseen presidentin palatsille.
Venezuelalaiset ovat lähteneet useana päivänä kaduille myös vastustamaan Maduron väitettyä voittoa.
Kansalaisjärjestö Foro Penal on raportoinut 11 ihmisen kuolleen mielenosoituksissa venezuelalaisten lähdettyä kaduille. Oppositiojohtaja Maria Corina Machado on puolestaan sanonut, että ainakin 20 ihmistä olisi saanut surmansa.
Maduro taas on sanonut, että kaksi turvallisuusjoukkojen jäsentä on saanut surmansa ja noin 2 000 ihmistä on otettu kiinni. Hän sanoi hallintonsa valmistelevan kahta korkeimpaan turvallisuusluokkaan luokiteltavaa vankilaa mielenosoituksissa kiinni otettuja varten.
Maduro on syyttänyt opposition lietsovan väkivaltaisuuksia. Lauantaina hän kertoi sotilas- ja poliisipartioita jatkettavan ympäri maata.
– Sotilas- ja poliisipartioita ylläpidetään kaikkialla Venezuelassa ihmisten suojelemiseksi, Maduro sanoi.
Turvallisuusjoukkojen on kerrottu käyttäneen kyynelkaasua ja ampuneen mielenosoittajia kumiluodeilla.
Machado julisti opposition vahvuutta
Lauantaina tuhannet kokoontuivat rauhanomaisesti eri puolilla Venezuelaa. Kokoontumisia oli myös pääkaupunki Caracasissa, jossa oppositiojohtaja Machado innosti kannattajiaan tekemällä yllätysesiintymisen.
– Emme ole koskaan olleet yhtä vahvoja kuin tänä päivänä, Machado sanoi.
– Eikä hallinto ole koskaan ollut näin heikko, hän jatkoi ja sanoi, ettei oppositio lähde mihinkään kaduilta.
Machado on itse piilotellut valtaosan viikosta sen jälkeen, kun Maduro uhkasi pidättää hänet vaalien jälkeisten mielenosoitusten vuoksi.
Machado voitti opposition esivaalit ylivoimaisesti viime vuonna, mutta vaaliviranomaiset estivät hänen ehdokkuutensa. Lopulta oppositio sai korvaavaksi ehdokkaaksi Edmundo Gonzalezin, jonka taakse myös Machado asettui. Gonzalezia ei nähty julkisuudessa lauantaina.
Vaaliviranomaisen mukaan Maduro olisi voittanut vaalit reilun 50 prosentin ääniosuudella.
Oppositio on sen sijaan julkaissut verkossa äänestystietoja, jotka kattavat yli 80 prosenttia annetuista äänistä. Sivuston tietojen perusteella opposition Gonzalez olisi vaalien selvä voittaja.
Ranskan, Saksan, Italian, Hollannin, Puolan, Portugalin ja Espanjan johtajat vaativat lauantaina Venezuelaa julkaisemaan presidentinvaalien äänestystiedot osoittaakseen vaaliprosessin avoimuuden ja rehellisyyden.
Johtajat ilmaisivat lausunnossaan huolta Venezuelan tilanteesta kiisteltyjen vaalien jälkimainingeissa. Johtajien mukaan äänestystietojen julkaisu on välttämättömyys Venezuelan kansan tahdon tunnustamiseksi.
Talous romahtanut Maduron aikana
Edellisten vaalien jälkeen vuonna 2018 Maduro julistettiin voittajaksi, mutta vaaleja kritisoitiin vilpillisiksi. Lopulta Yhdysvallat ja kymmenet muut maat tunnustivat silloisen parlamentin puhemiehen Juan Guaidon Venezuelan tosiasialliseksi presidentiksi.
Guaido ei kuitenkaan onnistunut syrjäyttämään Maduroa tehtävästään kuten monet olivat toivoneet. Kerran kovassa suosiossa ollut nuori poliitikko on sittemmin suurelta osin hävinnyt julkisesta elämästä.
Maduro, 61, on tuominnut häneen kohdistuvan kansainvälisen kritiikin ja kuvaillut äänestyspetossyytöksiä Yhdysvaltain junailemaksi ansaksi, jolla se voisi oikeuttaa vallankaappauksen.
Maduro on johtanut Venezuelaa vuodesta 2013 lähtien ja hänen kausiensa aikana maan talous on kärsinyt pahasti. Kaikkiaan seitsemän miljoonaa aiemmin varakkaan öljyvaltion noin 30 miljoonasta asukkaasta on joutunut talouskurimuksen vuoksi jättämään maan.
Asiantuntijat syyttävät romahduksesta hallinnon huonoa talouden hoitoa ja toisaalta Yhdysvaltain Venezuelalle asettamia pakotteita.
Maduro on säilyttänyt vallan sotilasjohdon, vaalielinten, tuomioistuinten ja muiden valtion instituutioiden lojaaliuden sekä Venäjän, Kiinan ja Kuuban tuen ansiosta.