Suomen Pankki korottaa talousennustettaan – kasvu kiihtyi keväällä: "Toistaiseksi näyttää hyvältä"

Kasvu hidastuu kuitenkin 1,3 prosenttiin vuonna 2023.

Pankin mukaan kasvu on kiihtynyt selvästi huhti–kesäkuussa. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista, Suomen Pankki arvioi.

Pankki ennustaa, että Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa. Tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii kuitenkin yhä sen vaikutuksista.

– Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiedotteessa.

Pitkää nopean kasvun kautta ei hänen mukaansa ole kuitenkaan näkyvissä.

Talouskasvun hidastumisessa 1,3 prosenttiin vuonna 2023 heijastuu pidemmän aikavälin haasteista väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu.Koronapandemian odotetaan helpottuvan, kun rokotukset edistyvät.

Epävarmuuden hälveneminen ja talouden elvyttäminen raha- ja finanssipolitiikan avulla piristävät maailmantaloutta. Suomen vienti toipuukin nopeasti, ja yltää koronapandemiaa edeltäneelle huipputasolleen jo tänä vuonna.

–  Maailmantalouden ja erityisesti euroalueen virkistyminen vahvistaa myös suomalaisten vientiyritysten tavaroiden ja palveluiden kysyntää, Obstbaum sanoo. 

Luvut voivat antaa turhankin positiivisen kuvan

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi, että talousluvut ovat parantuneet merkittävästi koronan aiheuttamasta kuopasta. Vertailukausi eli viime vuoden huhti- ja toukokuu oli erittäin heikko.

– Jos katsotaan vuosimuutoksia, se voi antaa turhankin positiivisen kuvan, mutta kyllä siellä aidostikin ylöspäin mennään oikeastaan joka osa-alueella taloudessa, Kostiainen sanoo.Työllisyysnäkymät ovat hänen mukaansa parantuneet, sillä esimerkiksi avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut lähes koronaa edeltävälle tasolle.

Palvelualat, kuten hotellit, ravintolat ja matkailu, työllistävät paljon. Kun niitä päästään avaamaan, se alkaa näkyä työllisten määrässä.Tavaravienti on vetänyt hyvin jo puoli vuotta maailmantalouden elpymisen imussa. Viennin arvon kasvamisen lisäksi vientimäärätkin ovat palautuneet koronaa edeltävälle tasolle. Yritysten tilauskanta ja uudet tilaukset ovat nousseet käsi kädessä ylöspäin.

– Koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä, Kostiainen arvioi.

Hän huomauttaa, että näin nopeana kasvu ei voi kovin pitkään jatkua. Ensi vuoden puolella aletaan palautua normaaliin kasvuun kun palautumisvaihe on ohitettu.Kostiainen korostaa, että koronarokotusten eteneminen on keskeistä, ettei takapakkia tule. 

Talouden yleiskuva suotuisa

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander pitää talouden lyhyen aikavälin yleiskuvaa suotuisana tällä hetkellä. Näkemys on jopa vahvistunut toukokuun puolivälistä, jolloin valtiovarainministeriö julkaisi talouskatsauksensa.

– Silloin nähtiin, että talous tulee kääntymään elpymisvaiheeseen tämän vuoden loppupuolella, ja ripeä kasvu jatkuu ensi vuoden. Tämä sama kuva meillä edelleen on, Spolander kertoo.

Valtiovarainministeriö julkaisee päivitetyn ennusteensa torstaina.Spolanderin mukaan perusnäkemys on, että ripeän kasvun vaihe liittyy koronaepidemian purkautumiseen. Patoutunutta kysyntää on paljon. Kotitaloudet ovat säästäneet voimakkaasti, ja säästöt purkautuvat kulutukseksi.

– Erityisesti palvelusektori elpyy nopeasti loppuvuoden aikana ja ensi vuonna. Ensi vuonna vienti ja investoinnit kasvavat, koska maailmantalous elpyy voimakkaasti. Taustalla on voimakas maailmanlaajuinen elvytyspolitiikka, Spolander sanoo.

– Meillä on nopean kasvun rekyylimäinen vaihe, minkä jälkeen palaamme aika hitaahkolle kasvu-uralle.

Spolander arvioi, että Suomessa on palattava talouden peruskysymyksen ääreen. Kysymys on, mistä kasvu tulee pidemmällä aikavälillä, kun työikäinen väestö supistuu.

Maahanmuutto on hänen mukaansa ainoa komponentti, joka tukee työikäisen väestön määrää lähivuosina ja vuosikymmeninä. Toinen kysymys on, miten investoinnit saadaan kasvamaan ja kääntymään tuottavuuden ja talouden voimavarojen kasvuksi.

Danske Bank korottaa ennustettaan

Danske Bank korottaa Suomen talouden kasvuennustettaan tälle vuodelle. Pankki arvioi bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia, kun kevään ennusteessa kasvulukemaksi enteiltiin 2,3 prosenttia.

Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan 2,9 prosenttia eli kasvu on hivenen vaisumpaa kuin kevään ennusteessa. Dansken mukaan jo ensi vuoden aikana nousutahti madaltuu.

Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo pankin tiedotteessa, että ikääntyvällä Suomella on edessään koronan jälkeen vanhat tutut haasteet, jotka uhkaavat hyydyttää kasvun ensi vuoden jälkeen.

– Suomi selviää kriisistä melko ehjänä, mutta hyvinvoinnin lisääminen edellyttää kestävää talouskasvua. Talouspolitiikan katse pitäisi siirtää työvoiman tarjontaa ja tuottavuutta nostaviin rakenteellisiin uudistuksiin, Kuoppamäki sanoo. 

Tilastokäyrät sojottavat ylöspäin

Tilastokeskus on julkaissut viime aikoina tukun tilastoja, jotka kertovat talouden elpymisestä vuoden takaisesta syvästä koronakuopasta.

Tänään julkistettu tilasto kansantalouden tuotannosta osoittaa, että työpäiväkorjattu tuotanto kohosi huhtikuussa 6,4 prosenttia vuoden takaisesta. Huhtikuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 1,9 prosenttia maaliskuusta.

Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat huhtikuussa 44 prosenttia viime vuoden huhtikuusta. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto nousi huhtikuussa yli 12 prosenttia vuoden takaisesta.

Kyse on ensimmäisestä kuukaudesta, jolloin palvelualoilla kirjattiin kasvua koronan alun jälkeen.

Koronakuoppa ei kuitenkaan vielä täyttynyt, sillä liikevaihto oli edelleen vuoden 2019 huhtikuuta jäljessä.

Kuluttajien talousluottamus on kasvanut kohisten. Vanhojen osakeasuntojen hinnat kohosivat huhtikuussa viisi prosenttia verrattuna viime vuoden huhtikuuhun.

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat puolestaan tammi–maaliskuussa 7,6 prosenttia vuoden takaisesta.

Henkilöautojen ensirekisteröinnit nousivat toukokuussa 45 prosenttia viime vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli huhtikuussa 29  000 enemmän kuin vuosi sitten, mutta työttömiä puolestaan oli 30  000 enemmän kuin vuotta aiemmin.