Suomen Pankki ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan alle yhteen prosenttiin ensi vuonna. Tänä vuonna talous kasvaa aiemmin ennustettua vaimeammin eli 1,3 prosenttia.
Pankin mukaan korkeasuhdanne on Suomessa ohi ja kasvu hidastuu tilapäisesti maailmantalouden heikkenemisen takia. Suomen Pankin mukaan talouskasvu yltää ensi vuonna 0,9 prosenttiin.
Kasvulukua on höylätty huomattavasti kesäkuun ennusteesta, jolloin ensi vuodelle ennustettiin 1,5 prosentin kasvua.
Ennusteen mukaan kasvu kiihtyy hieman seuraavien vuosien aikana maailmantalouden elpymisen vanavedessä. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2022 kasvu palaa tämän vuoden ennustetulle tasolle eli 1,3 prosenttiin.
Maailmantalouden heikko vire vaimentaa Suomen Pankin mukaan viennin ja investoinnin näkymiä. Näin ollen ensi vuoden talouskasvu on kotimaisen kysynnän varassa.
Kotitalouksien kulutus pysyy vielä tänä vuonna reippaana, mutta pankki ennustaa, että pian aletaan säästää pahan päivän varalle.
– Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaan talouskehitykseen horjuu, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoo tiedotteessa.
Työllisyys ei kasva ensi vuonna
Talouskasvun hidastuminen heijastuu työmarkkinoihin. Ennusteen mukaan työllisyys ei kasva ensi vuonna ja työttömyysprosentin laskukin pysähtyy. Seuraavien vuosien aikana työllisyys kasvaa, mutta ei yllä tälle vuodelle ennustettuun yhden prosentin kasvuun.
– Hallitukset ja työmarkkinajärjestöt ovat viime vuosina tehneet useita tärkeitä ratkaisuja, jotka ovat korjanneet ongelmia. Julkista taloutta ja työllisyyden edellytyksiä tulisi edelleen kuitenkin vahvistaa määrätietoisesti, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo tiedotteessa.
Pankki katsoo, että julkisen talouden lähivuosien näkymät ovat heikentyneet. Alijäämän suhteessa bruttokansantuotteeseen ennustetaan jatkavan kasvuaan tänä ja ensi vuonna.
Pitkän aikavälin kestävyysvaje on Suomen Pankin mukaan suurempi verrattuna vuosi sitten tehtyyn arvioon. Väestön ikääntymisestä johtuvaa kestävyysvajetta synkentää edelleen julkisen talouden näkymien heikkeneminen lähivuosina.
– Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymien kannalta tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin lähivuosina onkin perusteltu. Tämän jälkeen on syytä pyrkiä vielä korkeampaan, hyvään pohjoismaiseen tasoon, Rehn sanoo.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus pyrkii nostamaan Suomen työllisyysasteen 75 prosenttiin ja saamaan julkisen talouden tasapainoon hallituskauden aikana.
Danske povaa vahvempaa kasvua
Tänään ennusteensa julkaisi myös Danske Bank, joka parantaa ennustettaan Suomen talouskasvusta tälle ja ensi vuodelle. Pankin mukaan Suomen talouden kasvu on jatkunut odotettua vahvempana.
Danske ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna puolitoista prosenttia ja ensi vuonna prosentin verran. Aiemmin pankki ennusti tälle vuodelle 1,2 prosentin ja ensi vuodelle 0,8 prosentin kasvua.
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist arvioi, että kotitaloudet saavat apua palkankorotuksista ja alhaisesta korkotasosta sekä inflaatiosta.
– Yksityinen kulutus kiihtyi syksyllä, ja palkansaajien ostovoima jatkaa ennustejaksolla loivassa nousussa. Asuntovelalliselle lähivuodet näyttävät korkojen osalta rauhoittavilta, Appelqvist toteaa tiedotteessa.
Luottamuskyselyiden mukaan ennustetta varjostavat kuitenkin yritysten ja kotitalouksien heikentyneet odotukset.
Pankin suhdannekatsauksen mukaan vuonna 2021 maailmantalous elpyy ja Suomen talouden ennustetaan kasvavan 1,4 prosenttia. Kasvua tukevat vienti ja investoinnit.