Suomi voi jopa hyötyä Kreikan kriisistä

- Kaikilla näillä päätöksillä on se vaikutus, että korot pysyvät pitempään matalalla. Siinä mielessä ainakin suomalaisen asuntovelallisen tilanne on tietysti hyvä.

- Euron viimeaikaisesta voimakkaasta heikentymisestä on puolestaan merkittävää etua Suomen vientiteollisuudelle. Voi olla, että tätä kautta tilanne kääntyy suomalaisten kannalta ihan hyväksi, Nyberg miettii.

EU-maat pääsivät varhain aamulla sopuun suuresta lainajärjestelmästä. Kokonaisarvoltaan 750 miljardin euron vakautusrahastolla voidaan tukea vaikeuksiin ajautuvia EU-maita, jotka eivät saa enää lainaa kohtuullisella korolla kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.

Lisäksi Euroopan keskuspankit ovat alkaneet ostaa vaikeuksiin joutuneiden maiden valtionlainoja.

Pyhistä periaatteista luovuttiin pakon edessä

Nybergin mukaan euroalueella on nyt otettu järeät keinot käyttöön. Markkinat oli rauhoitettava, ettei Lehman Brothersin kaltaista tapahtumaketjua, jossa rahoitusmarkkinat jäätyivät kokonaan, pääse tapahtumaan.

- Tässä on kaikista periaatteista luovuttu pikkuhiljaa. Ensiksihän unionin periaatteena oli, ettei mikään maa saa auttaa toista valtiota rahallisesti. Se heitettiin romukoppaan, Nyberg toteaa.

- Tämän jälkeen EKP ilmoitti viikko sitten, että se hyväksyy Kreikan roskaluokkaan luokitellut lainat kollateraaliksi, mikä oli täysin vastoin EKP:n periaatteita.

- Kolmas asia, josta luovuttiin, oli, ettei osteta valtion lainoja.

Nybergin mukaan pyhistä periaatteista jouduttiin luopumaan pakon edessä, koska tilanne kävi vakavaksi. Nordean pääekonomin mielestä päätökset ovat olleet järkeviä, koska ne ovat olleet tarpeeksi suuria ja vakautusrahasto tarpeeksi iso rauhoittamaan markkinat kolmeksi vuodeksi.

- Reaalitalouden puolella on hyvä tilanne. Talous kasvaa erittäin voimakkaasti eri puolilla. Siinä mielessä on hyvätkin mahdollisuudet nyt nousukauden yhteydessä onnistua kolmessa vuodessa palauttamaan kriisimaiden alijäämät sen verran pieniksi, että ne pystyvät lyhentämään velkojaan.

Suuri kysymys Nybergin mukaan on se, mitä tapahtuu parin kolmen vuoden päästä.

- Erittäin tärkeä kysymys on, milloin EKP lähtee nostamaan korkoja ja vetämään likviditeettiä pois markkinoilta. Onko korkojen nousu nyt siirtynyt näiden velkamaiden ongelmien takia tulevaisuuteen, niin kuin markkinat jo vähän näyttäisivät hinnoittelevan?