Suomi sai EU:lta satojen miljoonien eurojen ilmastorahan – tällaisiin hankkeisiin potti pitäisi käyttää, ja nopeasti

Massiivinen ilmastorahoitus on tarkoitettu Suomessa helpottamaan turpeen käytön vähentämistä, ja korvaamaan siitä johtuvia taloudellisia menetyksiä. Rahaa on jaossa paljon, kymmeniä miljoonia maakunnittain. 

– Kaikista suurin haaste tässä hyödyntämisessä on aikataulu. Tämä rahasumma on tarkoitettu neljäksi vuodeksi, ja nyt sitä käyttöaikaa on jäljellä vain kaksi vuotta, eli tämä ja ensi vuosi, sanoo Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.

Ilmastorahoituksen kriteerit olivat pitkään hyvin epäselvät ja epäoikeudenmukaiset vihreästä siirtymästä eniten kärsineille. Nyt näyttää siltä, että erittäin moni uuteen teknologiaan tehtävä investointi lähes millä tahansa toimialalla maataloudesta matkailuun taipuu rahoitusehtoihin.

– Hankkeiden täytyy olla ilmastoystävällisiä, ilmastotehokkaita ja auttaa sellaisia tahoja, toimijoita, yrityksiä lähinnä, jotka jossain määrin kärsivät vihreästä siirtymästä, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtaja tutkija Lauri Sikanen.

Tuhansia työpaikkoja

Yritysten lisäksi rahaa on nyt tarjolla myös tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja julkiselle sektorille. 

– Kunnat voivat esimerkiksi rakentaa bioterminaaleja, jotka sitten edesauttavat tätä biotaloutta ja tätä elinkeinonelämän uudistumista, Sikanen sanoo.

– Meillä tärkeimpiä aihealueita on tietenkin turvetuotantoalueiden jälkikäyttö, kosteikkoviljely turvetuotantoalueilla, ja sitten hiiliviljely on hyvin tärkeänä osana mukana. 

Komissio perustelee Suomen saamaa uutta rahakukkaroa isoilla vaikutuksilla. 

Luvassa olisi 3700 uutta työpaikkaa ja jopa 1800 uutta innovaatiota, tuotetta tai palvelua.

– Jos me katsomme miten nämä muut rahastot ovat toimineet Suomessa, niin ne tulokset ovat olleet tämän tyyppisiä. Nyt me oletamme, että tämä JTF-rahasto toimii samalla tavalla, kertoo Sikanen.