EU jakoi ensimmäiset rahoituspotit ilmastotalkoisiin – Suomelle ei mitään

Suomalaiset hankkeet jäivät ilman EU-rahoitusta, kun EU:n uusi innovaatiorahasto myönsi tällä viikolla ensimmäiset rahoituspotit energia-alan uusille teknologioille, jotka tähtäävät päästöjen vähentämiseen energiasektorilla ja energiaintensiivisessä teollisuudessa.

Innovaatiorahastosta myönnettiin yhteensä 118 miljoonaa euroa rahoitusta yhteensä 14 EU-maahan sekä Islantiin ja Norjaan. Rahoitusta sai 32 pienen kokoluokan hanketta. Lisäksi 15 suuren kokoluokan hanketta sai yhteensä 4,4 miljoonaa euroa rahoitusta kehitystyön jatkamiseen.

Rahoitusta myönnettiin muun muassa energian varastointiin, vetyhankkeisiin ja hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin.

Suomalaisilta hankkeilta kummatkin potit menivät tällä kertaa sivu suun.

Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Juho Korteniemi muistuttaa, että kyseinen rahoitus on erittäin kilpailtua.

– Mahdollisesti suomalaisten hankkeiden valmistelu ei ole ollut vielä riittävän pitkällä, jotta haussa olisi menestytty, Korteniemi kirjoittaa sähköpostitse.

Ministeriössä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka monelle hankkeelle rahoitusta haettiin Suomesta.

– Todennäköisesti puhutaan muutamista, Korteniemi arvioi.

EU-komission mukaan hakemuksia tuli yhteensä 232 ja Suomesta 0–10 kappaletta. Innovaatiorahasto sai eniten hakemuksia Espanjasta ja Italiasta, ja maihin myös myönnettiin useita rahoituspotteja. Rahoitusta sai myös neljä ruotsalaista hanketta, muun muassa akkuvalmistaja Northvolt.

– Yleensä ongelma ei ole se, etteikö Suomeen voitaisi myöntää rahaa, vaan suomalaiset eivät ole hakeneet rahoitusta siinä määrin kuin muut, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Kaisa Soro-Pesonen.

Päätökset miljardipotista luvassa vielä tänä vuonna

Toivo ei kuitenkaan ole vielä tältä vuodelta menetetty.

Innovaatiorahasto myönsi nyt rahoitusta pienen kokoluokan hankkeille, joiden pääomakustannukset ovat alle 7,5 miljoonaa euroa. Myöhemmin tänä vuonna innovaatiorahasto jakaa rahoitusta myös tätä suuremman kokoluokan hankkeille. Niille jaossa on miljardin euron potti.

Komission mukaan Suomesta lähetettiin 17 hakemusta suuren kokoluokan hankkeiden ensimmäiselle rahoituskierrokselle. Käynnissä on nyt haun toinen kierros, jolle ainakin muutama suomalainen hanke on selviytynyt.

Polttoaineyhtiö Neste on kertonut, että sen kaksi hanketta on valittu rahoitushaun toiselle kierrokselle. Nesteen on tarkoitus kehittää hankkeilla Porvoon jalostamosta uusiutuvaa vetyä ja hiilidioksidia hyödyntävä sekä uusiutuvaa polttoainetta lignoselluloosajäte- ja tähderaaka-aineista valmistava jalostamo.

Myös Vantaan energia on kertonut, että sen lämmön kausivarastohanke on päässyt rahoitushaun toiselle kierrokselle.

Energiayhtiö Fortum taas pääsi jatkoon Norjassa Oslon jätteenpolttolaitoksen hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvällä projektilla.

Komission odotetaan julkistavan rahoituspäätökset loppuvuodesta.

– Innovaatiorahaston rahoituksen saaminen olisi tärkeää erityisesti suurimpien hankkeiden osalta, joissa rahoitustarve on hyvin merkittävä, Korteniemi sanoo.

Ilman rahoitusta jääminen ei Korteniemen mukaan kuitenkaan tarkoita, ettei hankkeita voida toteuttaa lainkaan.

Jaossa yhteensä 20 miljardia euroa

EU:n innovaatiorahasto on yksi väline, jonka avulla EU pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. EU rahoittaa innovaatiorahaston kautta energiahankkeita yhteensä 20 miljardilla eurolla vuosina 2020–2030. Innovaatiorahaston kautta jaettavat varat tulevat päästöoikeuksien huutokaupasta.

Innovaatiorahaston seuraava suurten hankkeiden hakukierros aukeaa tänä syksynä ja pienten hankkeiden rahoitushaku vuoden 2022 keväällä.

Soro-Pesonen rohkaisee yrityksiä hakemaan rahoitusta.

– Jos meidän pitää lähteä ilmastotalkoisiin, se vaatii yrityksiltä suuria investointeja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen, eli kyllä se on ihan kansantaloudellisesti merkittävää, että tähän panostetaan.