Puola saamassa yli 5 miljardia EU:n sosiaalirahastosta, näin paljon Suomi jäisi tappiolle – Ohisalo: "Hyvin paljon ongelmia"

EU:n ympäristöministerit pääsivät tänään sopuun useista ilmastotoimista, kuten päästökaupan laajentamisesta ja polttomoottoriautojen myyntikiellosta.

Lue lisää: EU:n ympäristöministerit pääsivät sopuun ilmastopaketin useista kohdista: päästökauppa laajenee, autojen päästörajat tiukkenevat

Ympäristöministerit päättivät myös, että EU:n uusi ilmastotoimien sosiaalirahasto etenee.

Suomi vastustaa rahastoa ja jätti kriittisen lausuman yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa.

– Suomi on ollut ja oli loppuun asti hyvin kriittinen sosiaalirahastoa kohtaan. Tässä on hyvin paljon ongelmia, kertoo Suomea ympäristöneuvostossa edustanut ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.)

Sosiaalirahasto on suuruudeltaan noin 59 miljardia euroa vuosina 2027-2032. EU-komission alkuperäisessä esityksessä rahasto oli kooltaan yli 70 miljardia.

– Suurin ongelma on, että rahasto on liian suuri euromääräisesti. Lisäksi siihen oli vahvasti tuotu mukaan elementti suorista tulotuista kansalaisille, Ohisalo sanoo. 

Puola hyötyy eniten

Rahastosta maksettaisiin lakiehdotuksen mukaan suoria tukia päästökaupan vaikutuksista kärsivien jäsenmaiden asukkaille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille. 

Eniten rahastosta hyötyy Puola, jolle ohjataan tukia vuosina 2027-2032 arviolta yli 10 miljardia. Nettona Puola hyötyy yli viisi miljardia euroa.

Suomi maksaa rahastoon noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin saa tukia rahastosta.

– Ongelma on, että kun tällaisen tulonsiirtojärjestelmän kautta jaetaan tulotukia ihmisille, se ei itsessään auta meitä ilmastotoimissa. Parempi olisi, jos tuettaisiin enemmän vaikka kotitalouksien ilmastoremontteja.

Rahaston tuet jaetaan useiden kriteerien perusteella.

Niitä ovat muun maussa maaseudulla asuvan köyhyysriskin alla elävän väestön koko, kotitalouksien yhteenlasketut polttoaineen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, prosenttiosuus energiaköyhyysriskin alla elävästä väestöstä, jäsenvaltion kokonaisväestö ja bruttokansantulo asukasta kohden sekä vuosien 2016–2018 vertailupäästöjen keskiarvo uuden päästökaupan aloilla.

Ympäristöministeriön yksikönpäällikkö Outi Honkatukia luonnehtii sosiaalirahastoa "keltaliivirahastoksi". Nimitys viittaa siihen, että rahastosta hyötyy köyhiempien EU-maiden lisäksi myös muun muassa Ranska, jossa nähtiin muutama vuosi sitten keltaliivisia mielenosoittajia, jotka vastustivat polttoaineveron korotuksia.

– EU:n yleisimmin käyttämä yksittäinen kriteeri on jäsenvaltion bruttokansantulo asukasta kohti. Tämän sosiaalirahaston kohdalla käytetty kriteeristö on huomattavasti laajempi. Rahoituksen saajajoukkoa ja painopistettä on saatu laajennettua Itä-Euroopan maiden ulkopuolelle sisällyttämällä siihen muun muassa energiaköyhyyttä, päästöjä ja jäsenvaltion kokonaisväestöä koskevia kriteerejä.

Lue myös: Myöntyykö Suomi muille EU-maille varoja vievään sosiaalirahastoon? Hallitus ei tyrmännyt, vaan esitti kriittisen kannan: "Se kuulostaa siltä, että Suomi hyväksyy sen kohta"

Ohisalon mukaan ongelmallinen on myös tapa, jolla uudesta rahastosta päätettiin. 

– Perinteisesti budjettiprosessit vaativat yksimielisyyden, mutta tämä uuden rahaston perustaminen menikin määräenemmistöllä. Eli uudenlainen lähestymistapa tällaiseen taloudelliseen kysymykseen, joka olisi pitänyt hoitaa budjettiprosessin osana.

– Ymmärrämme solidaarisuusaspektin, mutta sosiaaliturva on jäsenvaltioiden omaa päätösvaltaa, ja haluamme siitä pitää jatkossakin kiinni, Ohisalo sanoo. 

Seuraavaksi sosiaalirahasto ja muut ympäristöministerien hyväksymät lakiehdotukset etenevät EU-komission, parlamentin ja jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin ja äänestettäväksi.

Äänestyksessä sosiaalirahaston hyväksymiseen riittää Ohisalon mukaan määräenemmistön tuki.