Suomessa aletaan pian jakaa miljardien eurojen korona-rahapottia: Ja ottajia on paljon

10:04
Video: Kolme kansanedustajaa iski yhteen syyskuussa väittelyssä elpymispaketista

EU-komissio rahoittaa avustukset lainalla, josta Suomen on maksettava osuutensa näillä näkymin takaisin EU:lle 2030-luvulla jossakin muodossa.

Suomalaiset yritykset, kunnat ja kaupungit ovat saamassa jaettavaksi 3,1 miljardia euroa EU:lta koronakriisistä elpymiseksi.

Valtio saa käyttöönsä ensimmäisen erän jo lähikuukausina. Koko miljardipotti tulee käyttöön seuraavan kolmen vuoden aikana. Hallitus antoi rahoituksesta selonteon eduskunnalle viime perjantaina.

Kyseessä on Suomen osuus EU:n viime kesänä sopimasta ennätyksellisestä 750 miljardin euron elvytysrahoista koronan takia.

Suomi aikoo käyttää summasta 50 prosenttia vihreäksi siirtymäksi kutsuttaviin ilmastohankkeisiin ja 20 prosenttia digi- ja datatalouteen siirtymiseen.

Suomen osuus elvytyksestä on 2,3 miljardia euroa, minkä lisäksi tulossa on lisärahoitusta lähes 800 miljoonaa euroa. Lisärahoituksesta kilahtaa esimerkiksi 160 miljoonaa euroa Suomen alueelliselle kehitykselle ja 400 miljoonaa euroa maaseudun kehitykselle.

Lisärahoitusta tulee myös yli 100 miljoonaa euroa tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti-ohjelmille. Kaiken kaikkiaan päädytään 3,1 miljardin euron yhteissummaan Suomelle.

Ei ennen nähtyä

Teknologiateollisuus ry:n johtaja Matti Mannonen pitää rahoitusta ainutkertaisena mahdollisuutena saada Suomeen uutta kasvua tuleviksi vuosiksi.

– Ei koskaan aiemmin ole jaettu tällaista rahasummaa. Se on kertaluontoinen elpymispaketti, josta voi olla todella paljon hyötyä, kun se käytetään oikein, Mannonen sanoo.

Rahoitusta ei käytetä esimerkiksi väylä- ja infrahankkeisiin, koska ne eivät uudista Suomea.

– Väylähankkeet ovat tarpeellisia, mutta ne tulee rahoittaa valtion budjettikehyksestä, Mannonen sanoo.

Sekä kunnista ja kaupungeista että yrityksistä löytyy sen sijaan yllin kyllin digi- ja ilmastohankkeita, jotka ovat omiaan muuttamaan yhteiskunnan rakenteita digitaalisiksi ja hiilineutraaleiksi.

Nyt arvioidaan, millaisilla hankkeilla yhteiskunnan tuottavuutta voidaan parantaa ja miten maa olisi varustautunut parhaiten tulevaisuuteen.

– Hankkeita kyllä löytyy. Suomi on valmistautumassa parhaiten maailmassa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lähes kaikille toimialoille on laadittu vähähiilisyyden tiekartat. Niissä on esitetty paljon konkreettisia toimenpiteitä, pilotti- ja demohankkeita, joita pitää lähteä toteuttamaan, hän sanoo.

Yrityksiltä esityksiä

EU-rahoituksen saanti etenee niin, että hallitus laatii vielä selontekoa yksityiskohtaisemman suunnitelman komissiolle siitä, miten Suomi aikoo käyttää 3,1 miljardia euroa.

– Tässä vaiheessa yritykset voivat esittää hankkeita hallitukselle. Yrityksissä on tähän jo herätty, Mannonen sanoo.

Rahoituksen ensimmäistä, kymmenen prosentin erää, odotetaan Suomen käyttöön jo ensi vuoden alkupuolella.

Se jaetaan käytännössä Suomen nykyisten innovaatio- ja kehitysrahoitusta jakavien viranomaisten kautta, ja niitähän riittää: Business Finland, ministeriöiden rahoituskanavat kuten työ- ja elinkeinoministeriön energiatuki ja kiertotalouden määräaikainen investointituki, Teollisuussijoitus, Finnvera ja uusimpana Ilmastorahasto.

Komissio rahoittaa avustukset lainalla, josta Suomen on maksettava osuutensa näillä näkymin takaisin EU:lle 2030-luvulla jossakin muodossa.

Pientä ongelmaa saattaa tulla siitä, että Puola ja Unkari ovat kyseenalaistaneet sen, että EU vaatii rahoille vastineeksi oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Puola ja Unkari ovat uhanneet kaataa elvytyspaketin EU:n vaatimusten takia.

Todennäköistä on, että asiasta vielä väännetään, mutta tavalla tai toisella koronaelvytyksen miljardit kuitenkin jaetaan. Tosin Puola ja Unkari voivat jäädä ilman koronaelvytysrahoja.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja