Suomi saamassa "runsain määrin" vähemmän tehokasta koronarokotetta – Mitä eroa on sillä, antaako koronapiikki 70 vai 95 prosentin suojan?

Rokote olisi Mika Rämetin mukaan edelleen hyvin toimiva ainakin perusterveille kansalaisille. EU:ssa myyntilupaa odottava rokote antaa julkisuuteen kerrottujen tietojen perusteella 70-prosenttisen suojan koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan. Toistaiseksi myyntiluvan saaneilla Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteilla teho on noussut yli 90 prosentin.

– Ei kannata ajatella, että rokote menisi hukkaan 30 prosentilla saajista ja vain 70 prosenttia hyötyy, vaan todennäköisesti lähes kaikki hyötyvät rokotteesta, Rämet sanoo.

Hän huomauttaa, että rokotteen ottaminen keskimäärin lieventää viruksen aiheuttamaa tautia, vaikkei siltä kokonaan säästäisikään.

– Itse ajattelen, että AstraZenecan rokote on hyvin toimiva erityisesti perusterveelle kansalaiselle. Paljon isompi merkitys on sillä, että saako rokotetta vai eikö saa rokotetta kuin sillä, minkä rokotteen saa.

AstraZenecan rokotteen teholla on merkitystä, sillä jos rokote saa myyntiluvan EU:ssa, sitä odotetaan saatavan Suomeenkin suurempia määriä kuin tähän asti käytössä olevia rokotteita on alussa saatu. Euroopan lääkeviraston on tarkoitus käsitellä AstraZenecan yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa kehittämän rokotteen myyntilupaa tammikuun viimeisellä viikolla. Tähän mennessä Euroopan komissio on hyväksynyt koronarokotteiden myyntiluvat vielä saman päivän aikana, jolloin virasto on puoltanut niiden luvan myöntämistä.

Lue myös: Ihmisiä kuollut koronapiikin jälkeen Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei Suomessa – nyt vastaa Fimea: "Ei sitä voi täysin pois sulkea, etteikö rokotteella olisi jotain vaikutusta"

Rokotteen teho voi vielä yllättää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että AstraZenecan rokotteen teho voi olla merkitsevästi enemmän kuin ilmoitettu 70 prosenttia. Selvästi pienempään tehoon hän ei kuitenkaan usko.

Nohynek huomauttaa, että ilmoitus keskimäärin 70 prosentin tehosta perustuu erilaisilla testaustavoilla saatujen tulosten yhdistelyyn. Ennen tehon arvioimista pitää odottaa tietoa kaikista niistä tutkimushaaroista, joilla myyntilupaa on haettu.

– Tutkijoilta olemme ymmärtäneet, että teho on sitä parempi, mitä pidempi annosten väli on. Tuleeko annosväli siis olemaan yli neljä viikkoa? Nohynek pohtii.

Pfizerin ja Biontechin rokote vaatii kaksi annosta, joiden välillä tulisi olla kolmesta neljään viikkoa. Modernan rokote vaatii annosten välillä neljän viikon odotuksen.

Rämetin tavoin Nohynek huomauttaa, että rokotteet antavat usein paremman suojan taudin vakavaa muotoa kuin lievää muotoa vastaan.

– Se johtuu siitä mekanismista, miten tauti syntyy. Lievää limakalvoinfektiota vastaan on vaikeampaa saada täydellistä suojaa.

Nohynek kuvailee 90–95 prosentin tehoa erinomaiseksi. Suomessa yleisesti käytettävistä rokotteista mpr-rokote antaa tällaisen suojan. Hinkuyskärokotteen teho on noin 80 prosenttia, kun taas influenssarokotteen teho ylittää harvoin 70 prosenttia.

Koronarokotteiden tehosta huolimatta edelleen on kuitenkin epäselvää, kuinka kauan niiden antama suoja kestää, tullaanko myöhempinä vuosina tarvitsemaan tehosteannoksia ja miten viruksen muuntuminen voi vaikuttaa rokotteen toimivuuteen.

Lue myös: Voisiko uusimaalaiset rokottaa ennen muita? Asiantuntijat eivät tyrmää ajatusta – "Rokotukset sinne, missä roihuaa"