Suomi rikkoi EU-sääntöjä

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaan sopimus rikkoo EU:n ja jäsenmaiden välistä toimivallan jakoa. Syynä on mm. se, että sopimuksen ns. kansallisuuslauseke asettaa muiden jäsenmaiden yhtiöt Yhdysvaltain-liikenteessä eriarvoiseen asemaan. Lisäksi sopimuksessa on määräyksiä hinnoista ja tietokonepohjaisista paikanvarausjärjestelmistä, jotka julkisasiamiehen mukaan kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Lainsäädäntöneuvos Tuula Pynnä ulkoministeriöstä kuvaa julkisasiamiehen asettaneen "kirkon keskelle kylää": komission kanne osin hyväksytään, osin hylätään. Jos myös tuomioistuimen päätös on julkisasiamiehen kannan mukainen, joudutaan kahdenväliset sopimukset Pynnän mukaan neuvottelemaan uudelleen. Uudet sopimukset olisivat sekasopimuksia, jossa osa asioista on yhteisön ja osa jäsenvaltioiden toimivallassa. Julkisasiamiehen ehdotus koskee Suomen lisäksi seitsemää muuta EU-maata: Belgiaa, Itävaltaa, Luxemburgia, Ruotsia, Saksaa, Tanskaa ja Britanniaa.

Hollanti antoi oikeudessa tukensa haastetuille valtioille. Kanteen asiassa nosti komissio, jonka mielestä lentoliikenteestä pitäisi sopia keskitetysti koko EU:n nimissä. Vuonna 1998 aloitetun ns. avoin taivas -sopimuksia koskevan jutun taustalla on komission halu vapauttaa lentoliikenne kilpailulle ja poistaa esteitä ilmailuteollisuuden fuusioilta. Euroopassa on reilut 20 lentoyhtiötä, joilla on kaikilla omat kansainväliset liikenneoikeudet. Yhdysvaltain markkinat on käytännössä suljettu eurooppalaisilta yhtiöiltä. Toisaalta yksittäiset EU-maat sallivat kahdenvälisillä sopimuksilla amerikkalaiskoneiden pääsyn omille markkinoilleen.

Komissio arvioi, että yhteinen EU-politiikka ilmatilan käytössä avaisi myös amerikkalaismarkkinat eurooppalaisille. Suomi on katsonut, että lentoliikennesopimusten solmiminen on jäsenvallan toimivallassa ja että näillä järjestelyillä ei ole ollut haitallisia vaikutuksia yhteisöille. Lisäksi vuonna 1995 solmittu sopimus oli Suomen mukaan vain voimassaolevien sopimusten muutos, jolla tasapainotettiin maiden välisiä lentoliikennesuhteita.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei sido tuomioistuinta, mutta lopullinen tuomio on useimmiten samankaltainen. Tuomioistuimen päätöksen arvioidaan venyvän ainakin kesään.

(MTV3-STT)