Suomalaiset ovat kouluttaneet afganistanilaisista parempia malminetsijöitä kehitysavun kautta. Mitä taidoille käy nyt, kun Taleban on vallassa.
Afganistan on maa, jossa luonnonvarat ovat todella mittavat. Maan mineraalivaroja on kuvattu jopa maailman rikkaimmiksi.
Niiden arvoksi on arvioitu jopa 1–3 biljoonaa, eli jopa 3000 miljardia dollaria. Maan mineraalivalikoimaan kuuluu kultaa, hopeaa, kuparia, rautaa, platinaa, kromiittia, litiumia, alumiinia ja jopa uraania.
Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen mukaan maalla on 60 miljoonaa tonnia kuparia, 2,2 miljardia tonnia rautamalmia ja 1,4 miljoonaa tonnia harvinaisia maametalleja, kuten kultaa, hopeaa ja litiumia. Harvinaisten maametallien määrä on maailman suurimpia.
Maametallit ovat tulleet tärkeäksi osaksi nykyajan teknologiaa. Esimerkiksi puhelimien akuissa käytetään litiumia. Myös sähköautojen akut vaativat harvinaisia maametalleja.
MTV Uutiset seuraa Afganistanin tilannetta: Lue tuoreimmat tiedot tästä
Afganistan ei kuitenkaan ole onnistunut valjastamaan luonnonvaroja taloutensa veturiksi.
Syynä on maan sekava tila jo ennen Talebanin valtaantuloakin. Maahan ei ole haluttu investoida turvallisuustilanteen vuoksi. Laajamittaisen kaivostoiminnan käynnistäminen vaatisi aluksi infrastruktuurin rakentamista, eli esimerkiksi teitä ja rautateitä.
Tilannetta ei ole helpottanut myöskään osaamispula, jota on pyritty parantamaan esimerkiksi kehitysyhteistyön kautta.
Suomikin on ollut mukana hankkeessa, jossa afganistanilaisia on koulutettu malminetsintään. Tavoitteena on ollut kehittää mineraalien hyödyntämistä, minkä kautta parantaa Afganistanin taloutta ja luoda yhteiskuntaan suotuista kehitystä.
Hanke jatkui keskiviikkoon saakka, jolloin kehitysrahat pantiin jäihin muuttuneen tilanteen vuoksi.
”Meidän kouluttamat ihmiset kouluttavat eteenpäin”
Projekti alkoi vuonna 2013. Ensimmäiset pari vuotta koulutuksia järjestettiin Suomessa, jolloin mukana oli 10–15 afganistanilaista.
– Heillä oli omat laitteet, jotka oli saatu Yhdysvalloilta, mutta osaaminen puuttui. Periaatteessa lähdimme aika nollasta, Afganistan-hankkeen projektipäällikkö Fredrik Karell Geologian tutkimuskeskukselta kuvailee lähtötasoa.
Laitteilla pystyy esimerkiksi etsimään mineraaliesiintymiä. Pitoisuuksia laitteilla ei ollut mahdollista kartoittaa.
Lue myös: Hirmuhallinto vai Taleban 2.0? Länsi nielee tappiotaan, mutta talebaneille jo ojennetaan kättä
2015 teoriaa opetettiin Istanbulissa Turkissa. Vuonna 2016 maastokoulutukset pidettiin Iranissa, sillä maasto on samankaltaista kuin Afganistanissa.
2018 projekti loppui, mutta se sai neljäksi vuodeksi 1,2 miljoonan euron jatkorahoituksen ulkoministeriöltä.
– Siirsimme toimintaa Afganistaniin, jossa enemmänkin fasilitoitiin toimintaa. Nyt meidän kouluttamat ihmiset kouluttavat eteenpäin yliopistoa.
Valjastetaanko suomalaisten viemä osaaminen Talebanin käyttöön?
Afganistanissa on nyt siis aiempaa enemmän osaamista malminetsinnässä. Tarkoittaako tämä sitä, että Taleban voi hyödyntää suomalaistenkin maahan tuomaa tietotaitoa.
– Tietenkin se on jossain määrin mahdollista. En kuitenkaan usko, että pystyvät hyödyntämään suuressa mittakaavassa sellaista osaamista, jota me olemme kouluttaneet, Karell arvioi.
Karell muistuttaa, että Suomen kouluttama osa on hyvin pieni osa kaivostoimintaa.
– Se, mitä me olemme kouluttaneet, on etsintään ja kartoittamiseen, mutta varsinaiseen kaivostoimintaan on ihan eri koulutus. En usko, että Taleban pystyy laajamittaiseen kaivostoimintaan.
Kaivostoiminta vaatisi Karellin mukaan rahaa ulkovalloilta. Uutisissa ovatkin olleet esillä Kiina ja Venäjä, jotka molemmat ovat jättäneet maahan suurlähetystönsä.
– Tie siihen, että saadaan tuloja, on pitkä ja kivinen, Karell toteaa.
Talebanin kerrotaan käyneen myös Kiinassa vierailulla muutamia viikkoja sitten, ja ainakin Kiina on spekulaatioissa kiinnostunut yhteistyöstä ääriliikkeen kanssa.
Lue myös: Järjettömiä rahasummia: Suomi käyttänyt Afganistaniin lähes miljardi euroa
Menikö koulutus hukkaan?
Suomalaisten projekti siis loppui tai pantiin ainakin jäihin Talebanin vallattua Afganistanin. Kaikki tapahtui nopeasti, sanoo projektipäällikkö Karell. Hän ei kuitenkaan koe, että kouluttaminen olisi mennyt hukkaan.
– Jos kouluttaa ihmisiä, se ei koskaan mene hukkaan, Karell toteaa.
Karell kertoo olleensa yhteyksissä Afganistaniin Kabulin valtauksen jälkeen. Tunnelmat maassa ovat epätietoiset.
– Viimeksi tänään (torstaina) kuulimme jotain tietoa, että kaikki pitävät aika matalaa profiilia. Ei vielä sen kummempaa tietoa. Osaan emme ole saaneet yhteyttä. Vielä odotellaan, mitä tapahtuu, Karell kertoo.
Lähteet: The Diplomat, Ulkoministeriö