Amerikkalaisjoukot poistuvat Afganistanista: Sodan aikana rahaa kului biljoonia, mutta Taleban hallitsee yhä valtaosaa maasta

Afganistanin sodasta on usein kerrottu tarinaa, jossa erästä Taleban-joukkojen komentajaa pyydetään antautumaan sen jälkeen kun hänen taistelijansa ovat kärsineet toistuvia tappioita länsiliittouman moukaroidessa massiivisen materiaaliylivoimansa turvin sissejä.

– Teillä on kellot, mutta meillä on aikaa, vastaa komentaja legendan mukaan.

Liki kaksi vuosikymmentä sen jälkeen kun amerikkalaiset tulivat Afganistaniin, lausahdus on käymässä toteen. Amerikkalaisjoukot liittolaisineen poistuvat Afganistanista syksyllä, mutta Talebanin valta maassa ei ole loppumassa.

Afganistanin nykyisen hallinnon valvonnassa ovat lähinnä suuret kaupungit ja asutuskeskukset sekä osin maan pääkaupunki Kabul. Muualla hallitsee Taleban.

Lisäksi järjestö on sotilaallisesti niin vahva, että se pystyy halutessaan iskemään lähes mihin tahansa maassa.

Afganistanin tulevaisuuden suuntaviivoja on tarkoitus hahmotella Istanbulissa käytävissä rauhanneuvotteluissa, joiden on määrä alkaa runsaan viikon kuluttua. Mutta mikä olisi talebanien motivaatio neuvotteluille, koska maa on jo muutenkin valtaosin heidän käsissään?

– Taleban haluaa vahvistetun aseman itselleen, koska nythän he ovat koko ajan olleet haastajia. He haluaisivat tehdä Afganistanista omannäköisensä maan, jota hallitsevat omilla ehdoillaan. Se on heidän tavoitteensa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa.

Lue lisää: USA:n Nato-liittolaiset aloittavat vetäytymisen Afganistanista toukokuun alussa

Kenen ehdoilla tehdään rauhaa?

Istanbulin neuvotteluissa avainasemassa onkin se, miten Afganistanin nykyinen hallinto saadaan mukaan. Taannoisessa tulitaukosopimuksessa kun osapuolina olivat vain tuolloin vielä Donald Trumpin johtama Yhdysvallat ja Taleban.

Kajanmaan mukaan Yhdysvallat tarvitsee jonkin porkkanan, jolla se houkuttelee nykyisen hallinnon sitoutumaan tulevaisuuteen.

– Esimerkiksi ajatus väliaikaishallinnon perustamisesta ei maistu ollenkaan vallassa oleville. He katsovat, että heidät on demokraattisesti valittu ja he hallitsevat, Kajanmaa perustelee.

– Yhdysvalloilla pitää olla jokin syötti, jokin täky, millä hallinto saadaan neuvottelemaan. Minun on vaikea kuvitella muuta täkyä kuin taloudellinen ja sotilaallinen materiaali- ja koulutustuki, Kajanmaa jatkaa.

Kajanmaa muistuttaa, että vaikka Yhdysvallat on ilmoittanut vetävänsä sotilaansa Afganistanista, se ei tarkoita sitä, että se lopettaisi maan tukemisen.

– Yhdysvaltain sotilaallisen suorituskyvynhän ei tarvitse olla siellä maassa paikalla, riittää että se on nopeasti saatavilla. Voidaan luoda ulkopuolinen sotilaalliseen koulutukseen kykenevä järjestelmä, eli tällaisia kontraktoreita jotka tekevät Afganistanin poliisin ja sotavoimien kouluttamistyötä, Kajanmaa hahmottelee.

Myös Ulkopoliittisen instituutin vieraileva asiantuntija Olli Ruohomäki katsoo, että tulevat viisi kuukautta ennen länsimaisten joukkojen lähtöä maasta ovat erittäin tärkeitä.

– Yhdysvallat yrittää nyt kätilöidä väliaikaishallintoa tai jonkunlaista poliittista rakennelmaa jossa Taleban olisi mukana, eli Afganistanin sisäinen rauhanprosessi etenisi, Ruohomäki sanoo.

– Tosiasia kuitenkin on se, että talebanien motiivi rauhan edistämiseen on aika heikko, hän jatkaa.

Lue myös: Presidentti Bidenin mukaan on aika päättää Yhdysvaltojen pitkäaikaisin sota

Terrorismia torjuttiin biljoonilla dollareilla

Yhdysvalloille sodan lopputulema on karu. Rahaa kului biljoonakaupalla, tuhansia amerikkalaisia sotilaita kuoli ja haavoittui.

Vuosien kuluessa sotilaiden mainekin ehti ryvettyä moneen kertaan, kun uutiset asustusalueelle osuneista ilmaiskuista, sotavankien kiduttamisesta ja siviileihin kohdistuneista julmuuksista rapauttivat uskoa taistelusta hyvän puolella pahaa vastaan.

Jotain toki saavutettiin. Al-Qaida -terroriverkosto saatiin hajotettua ja sen johtaja Osama bin Laden hengiltä.

– Vaikka Yhdysvallat on itse sodan hävinnytkin jo aikoja sitten, niin ei näitä kahta vuosikymmentä voi kokonaan mitätöidä. Tämä on vähän sellainen klassinen kysymys, että onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä. Terrorismin vastaisessa taistelussa tuloksia on saavutettu, Ruohomäki pohtii.

Myös Suomi on ollut pitkään mukana Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi kuluneella viikolla, että ne parisenkymmentä sotilasta, jotka Suomella Afganistanissa parhaillaan on, poistuvat maasta niin ikää syksyllä.

Kajanmaan mukaan puolustusvoimille on ollut operaatioista hyötyjä.

– Olemme kehittäneet maavoimien kriisinhallinnan suorituskykyä. Olemme Afganistan-operaation jälkeen olleet paljon valmiimpia lähettämään sotilaita niin sanottuihin koviin kriisinhallintaoperaatioihin. Tiedämme, mikä se mekanismi ja logiikka siellä on, Kajanmaa sanoo.

Myös varustehankinnat ovat helpottuneet, kun kriisinhallintaoperaatiosta on saatu osviittaa toimivista varusteista aina kypäristä ja suojaliiveistä lähtien.

Epävarma ja synkkä tulevaisuus

Afganistanin tulevaisuus näyttää asiantuntijoiden mukaan epävarmalta ja synkältä.

Ruohomäki muotoilee tulevaisuuden olevan "usvainen". Mahdollisuuksia hyväänkin kehitykseen on, mutta myöskään sitä, että maa ajautuu kokonaan sekasortoon, ei voi sulkea pois.

– Joistain osista maata on jo nyt näyttöä siitä, että talebanit ovat ottaneet vastaan rahaa keskushallinnolta ja hoitaneet esimerkiksi koulutus- ja terveydenhuoltopalveluja. Paikoitellen jopa tytöt ovat päässeet kouluun, joskin lähinnä ala-asteelle, hän sanoo.

Kajanmaan visio on synkempi.

– Pelkään, että maa liukuu takaisin hallitsemattomaan tilaan jonkunlaisen näennäisdemokratiavaiheen jälkeen. Erilaiset toimijat pyrkivät hyödyntämään maata omaksi edukseen. En usko, että me tulemme näkemään demokraattiseksi kehittynyttä Afganistania.