Riippuvuus venäläisestä energiasta on pakottanut pohtimaan, voiko Kiina käyttää hallitsemaansa harvinaisten maametallien tuotantoa kiristysruuvina. Eurooppaan halutaan lisää raaka-aineiden tuotantoa, ja siksi katseet kääntyvät Pohjolan laajoihin mineraalivarantoihin.
Suomeen voi tulla useiden miljardien eurojen edestä investointeja, kun Eurooppa pyrkii turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saatavuuden eurooppalaisella tuotannolla. Samalla uudet kaivokset vaikuttaisivat lähiympäristöön ja aiheuttaisivat lisääntynyttä riskiä ympäristötuhoista, käy ilmi STT:n haastatteluista.
Tarkkaa arviota kriittisten raaka-aineiden taloudellisista mahdollisuuksista ei ole tehty. Vihreän kasvun johtava asiantuntija Janne Peljo Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) kuitenkin arvioi, että kaivokset ja tuotteiden jatkojalostus voivat tuoda useiden miljardien eurojen investoinnit.
– Suomi on todella hyvässä asemassa vastaamaan siihen kysyntään, koska Suomessa on yhdet Euroopan parhaista, elleivät jopa parhaat mineraalivarannot, Peljo sanoo.
Tutkija: Kaivoshankkeet eivät riskittömiä
Kaivosten yhteiskunnallista hallintaa tutkinut Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopistosta puolestaan sanoo, että kaivoshankkeet eivät ole riskittömiä. Kotilaisen mukaan kaivosten ympäristövaikutuksista on hankala tehdä päteviä yleistyksiä, mutta usein niihin liittyy vähintään riski vahingossa aiheutetusta ympäristötuhosta.
Kotilainen kuitenkin huomauttaa, että kaivoshankkeita menee nykyisin nurin siksi, että ne menettävät sosiaalisen hyväksyttävyytensä.
– Tekevälle voi sattua ja monimutkaisissa kaivoshankkeissa voi tapahtua odottamattomia vahinkoja. Sen voin sanoa, että ei ole kuitenkaan minkään kaivosyhtiön intresseissä, että näin tapahtuisi.