Suomi joutui EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle eriarvoisuuden kasvun takia. Erityisinä ongelmina EU näkee Suomen terveydenhuollon ja työttömyyden.
EU-komission Suomi on yksi niistä yhdeksästä maasta, joissa eriarvoisuus on riskissä kasvaa – mukana joukossa ovat muun muassa Kreikka ja Romania.
Kriittiseksi komissio arvioi terveydenhuollon hoivavajeesta raportoivien osuuden suomalaisväestöstä. Luku on peräti 8,5 prosenttia, kun EU-keskiarvo on 2,5 prosenttia.
Toinen kriittiseksi arvioitu indikaattori on komission mukaan työttömyysaste.
– Se nousi toista vuotta peräkkäin ja kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä vuonna 2024 ollen 8,4 prosenttia, kun EU:ssa keskiluku oli alle 6 prosenttia. Myös nuorisotyöttömyys nousi 18,8 prosenttiin, selvästi EU-keskiarvon, 14,9 prosentin, yläpuolelle, toteaa Soste ry:n erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus kasvoi hieman ja oli liki 17 prosenttia vuonna 2024.
– Lapsilla kasvu oli vielä suurempaa, nimittäin +3,5 prosenttiyksikköä ollen 17,3 prosenttia. Molemmat luvut ovat edelleen EU-keskiarvojen alapuolella. Edellisenä vuonna Suomi oli vielä tällä indikaattorilla paras suoriutuja.