Suomi ja Ruotsi nousivat päärooliin Nato-kokouksessa – Haavisto puhui Turkin ulkoministerin kanssa yllättävistä lausunnoista

Naton varapääsihteerin arvion mukaan Suomi hyväksytään jäseneksi – kirjeenvaihtajamme kertoo Nato-ulkoministerien tapaamisesta 5:55
Naton varapääsihteerin arvion mukaan Suomi hyväksytään jäseneksi – kirjeenvaihtajamme kertoo Nato-ulkoministerien tapaamisesta.

Turkki on herättänyt viime päivinä hämmennystä lausunnoillaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä. Lauantain epävirallisessa Nato-maiden tapaamisessa Turkin kommentit nousivat pääaiheeksi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi lauantaina Berliinissä pidetyn Nato-maiden epävirallisen tapaamisen yhteydessä Suomen jättävän Nato-hakemuksensa todennäköisesti keskiviikkona. 

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi perjantaina, ettei Turkki suhtaudu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisenä asiana. Erdogan väittää, että maat olisivat terroristien turvakoteja.

Lauantain kokouksessa Suomi ja Ruotsi olivat pääroolissa. MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuholan mukaan Turkin kommentit olivat illalliskeskustelun pääaihe. Haavisto keskusteli kokouksessa Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun kanssa. 

– Keskustelu pääsihteerin ja ulkoministeri Haaviston mukaan oli rakentava, asiallinen ja hyvä. Suomi korosti keskustelussa sitä, että Suomi, niin kuin Ruotsikin, sitoutuvat YK:n ja EU:n linjaan siinä, mitä järjestöjä ja puolueita luokitellaan terroristijärjestöiksi. Näihin kuuluu myös tuo terroristijärjestö PKK ja sen syyrialainen sisarjärjestö, Piuhola kertoo. 

Turkin on arveltu kommenteillaan pyrkivän neuvotteluihin, joilla sen oma turvallisuustilanne ja taistelu kurdien sissijärjestö PKK:n kanssa otettaisiin muissa Euroopan maissa huomioon. 

Suomi ja Ruotsi toivotettiin tervetulleeksi Natoon

Haavisto keskusteli kokouksessa useiden eri maiden ulkoministereiden kanssa ja oli erittäin tyytyväinen käymiinsä keskusteluihin. Suomi ja Ruotsi saivat kokouksessa paljon kannustusta ja myönteisiä toivotuksia. 

– Erityisesti lämpimiä tervetulotoivotuksia tuli Tanskalta, Norjalta ja Islannilta, jotka toivoivat, että ratifiointi olisi nopeasti ohi, Piuhola sanoo.

Suomelle ja Ruotsille oli myös esitetty kysymyksiä siitä, kuinka muut Nato-maat voisivat tukea niitä. 

– Haavisto sanoi vastanneensa, että alkuvaiheessa nimenomaan sotilasvierailuilla, yhteisillä harjoituksilla, sota- ja kybersotaharjoituksilla, Piuhola toteaa.  


Lue myös:

    Uusimmat