Suomi vaatii EU-jäsenvaltioiden pitämään kiinni sovitusta turvapaikanhakijoiden ottamisesta. Reilu vuosi sitten valtiot sopivat, että 160 000 turvapaikanhakijaa siirretään Kreikasta ja Italiasta muihin jäsenvaltioiden taakan tasoittamiseksi.
Tästä määrästä on siirretty vasta vajaa 6000 henkilöä ja yli puolet toimeenpanoajasta on jo käytetty. Suomeen heistä on tullut noin 750.
Suomi patistaa jäsenkumppaneita toimeenpanemaan omat osuutensa sopimuksesta.
– Muidenkin jäsenvaltioiden on kannettava vastuunsa. Ei ole mitenkään kestävää eikä perusteltua, että yhteisten päätösten täytääntöönpano jää vain muutaman jäsenvaltion harteille, vaatii sisäministeriön kansainvälisten asioiden ylijohtaja Laura Ylivakkuri.
"Vaikea läksyttää muita maita"
Kreikassa liki 60 000 turvapaikanhakijaa odottaa. Amnestyn mukaan enemmistö asuu ala-arvoisissa olosuhteissa. Amnestyn mukaan unioni kärsii uskottavuuspulasta.
– EU:n uskottavuus on ehdottomasti koetuksella. Aika vaikeeta mennä läksyttämään muita maailman maita ihmisoikeuksista, jos itse ei kanneta tällaisesta akuutista kriisitilanteesta vastuuta. Kyllä mä näen, että EU:ssa on poliittisen johtajuuden kriisi, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro.
– Tilanne ei ole missään nimessä toivottava. Noin kolmannes tästä 60 000 olisi mahdollista ottaa tähän sisäisten siirtojen ohjelmaan, jatkaa Ylivakkuri.
Keskisen Välimeren reitin suosio kasvaa
Egyptistä ja Libyasta Italiaan suuntautuvan pakolaisreitin suosio on jälleen kasvussa. Pelkästään viime viikolla Italian rannikkovartiosto otti huomaansa yli 10 000 Eurooppaan pyrkivää ihmistä.
– Käytännössä ylittävien määrä on nyt samalla tasolla kuin vuosi sitten, kertoo Ylivakkuri.
Tämä osaltaan kasvattaa painetta nopeampaan toimeenpanoon.
– Kenellekään ei tee hyvää odottaa puoli vuotta, vuoden, puolitoista vuotta, niin kuin tilanne tällä hetkellä on useassakin EU-maassa, Ylivakkuri jatkaa.
"EU:n vastuu hävettävän pieni"
Laajapuro on pettynyt jäsenvaltioiden jarrulinjaan.
– EU ylipäätään kantaa hävettävän pienen vastuun maailman pakolaistilanteesta. Tällä hetkellä 21 miljoonaa pakolaista asuu kotimaidensa rajojen ulkopuolella. EU:hun tuli viime vuoden aikana, kun oli tämä niin sanottu iso ryntäys, miljoona pakolaista. Tällä hetkellä siis köyhät maat kantavat vastuun, sanoo Amnestyn johtaja.
Suomi on priorisoinut omissa valinnoissaan alle täysi-ikäiset turvapaikanhakijat. Ministeriöstä huomautetaan, että se on ennemminkin poikkeus kuin sääntö.
– Myönnettävä on, että näitä maita ei ole kovin useita, jotka samalla tavalla kuin Suomi priorisoivat näitä hakijoita, sanoo ylijohtaja.
"Kansainvälisen yhteisön on vakavasti tartuttava toimeen"
Ylivakkuri kuitenkin ymmärtää, miksi toimeenpano ei ole lähtenyt "toivotulla tavalla liikkeelle".
– Esimerkiksi Ruotsiin tuli viime vuonna 160 000 turvapaikanhakijaa. Näistä 33 000 oli alaikäisiä. Ruotsilla on oma kriisitilanteensa jo nyt hoidettavana. Sitten osalla mailla turvapaikkalainsäädäntö on vielä kehittymisvaiheessa, kertoo Ylivakkuri.
Ministeriöstä kuitenkin muistutetaan, että tilanne on hankala.
– Nykytilanne on sellainen, että kansainvälisen yhteisön on vakavasti tartuttava toimeen ja pyrittävä tukemaan oloja näissä keskeisissä muuttoliikkeen lähtömaissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kansainvälisen yhteisön tukitoimia. EU pystyy tekemään kriisinhallintaa rahallisen tuen ja kehitysyhteistyön lisäksi, Ylivakkuri arvioi.
Ylijohtaja mainitsee, että keskusteluissa on myös Libyaan tehtävä toimiva kriisinhallintaoperaatio.
Amnesty: Suomen pakolaiskiintiö moninkertaistettava
Amnesty esittää, että Suomi lisäisi globaalia vastuutaan moninkertaistamalla nykyisen 750 hengen vuosittaisen pakolaiskiintiönsä.
– Puhutaan useista tuhansista Suomen kohdalla, Laajapuro ehdottaa.
Ministeriössä esitystä ei tyrmätä.
– Syyrian kriisin puhjettua Suomi otti kahden vuoden ajan 1050 kiintiöpakolaista. Periaatteessa määrän tarkistaminen on hyvinkin mahdollista, kertoo Ylivakkuri.
Jäsenvaltioidet sisäministeriöt kokoontuvat asian tiimoilta Luxemburgiin torstaina.