”Dublin-sopimuskin saisi mennä Välimeren aaltoihin” – Mepit ruotivat turvapaikkapolitiikkaa

Tämä ei ole kuitenkaan toiminut eikä siirtoja Välimeren maista ole saatu juuri tehtyä.

EU:n komissio onkin julkistanut suuntaviivat Dublin-järjestelmän uudistamiseksi. Komissio on valmistellut pitkään uudistusta, jolla vastuuta turvapaikanhakijoista pyritään jakamaan tasaisemmin EU-maiden kesken.

Ehostus tai täysremontti

Komission ensimmäinen ehdotus on niin sanottu ehostettu malli, jossa Dublin-sopimuksen sääntöä täydennetään siten, että poikkeuksellisen kuormittuneesta maasta voidaan siirtää turvapaikanhakijoita muualle.

Tätä mallia sovelletaan jo väliaikaisesti Kreikan ja Italian kohdalla. Uutta olisi se, että luotaisiin pysyvä mekanismi, jolla turvapaikanhakijoita jaetaan aina kriisin tullen ennalta sovittujen kiintiöiden mukaan.

Toinen komission ehdotus on, että Dublin-järjestelmään tehtäisiin mullistava peruskorjaus. Tässä vaihtoehdossa kaikki EU:hun tulevat turvapaikkahakemukset jaettaisiin automaattisesti pysyvien kiintiöiden mukaan.

Jakokriteerit heijastaisivat jäsenmaan suhteellista kokoa, elintasoa ja vastaanottokykyä. Jakotapa riippuisi myös siitä, miten turvapaikkahakemuksen vastaanottavan maan vastuuta painotetaan.

EU-lähteet kuvaavat tätä mallia vallankumoukselliseksi, sillä se romuttaisi Dublin-sopimuksen perusperiaatteen.

"Muistuttaa kaikkien aikojen suurinta ihmiskauppaa"

Sdp:n mepit haluaisivat Dublin-järjestelmään täysremontin eikä vain pientä ehostusta.

– Jäsenmailla on paljon vastustusta, että ei saisi etukäteen sopia, että kaikki jakaisivat taakkaa. Osa haluaa pysyä kokonaan ulkopuolella. Haluaisin nyt isompaa uudistusta kuin vain pientä viilausta. Komission esitys lähtee jäsenvaltioille, ja sitten nähdään kuinka syvällä mudassa kantajarrutuksessa tietyt maat ovat, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Liisa Jaakonsaaren mukaan EU:n turvapaikkapolitiikka alkaa ”muistuttaa kaikkien aikojen suurinta ihmiskauppaa”. Jaakonsaaren mielestä komissio on tehnyt kunnianhimoisia esityksiä tilanteen korjaamiseksi, mutta päätösten toimeenpano on ollut heikkoa ja puutteellista.

– Sovittuja järjestelykeskuksia ei ole perustettu lupauksista huolimatta eikä rahoitusta ole lisätty YK:n pakolaisjärjestöille ja EU:n alueelliselle Syyria-rahastolle.

– Tuhannet ovat jo hukkuneet Välimereen toimimattoman järjestelmän seurauksena ja myös Dublin-sopimus saisi mennä Välimeren aaltoihin. Kokonaan uusi järjestelmä on tarpeellinen, mutta sen luominen on vaikeaa,  koska ilmapiiri on kääntynyt turvapaikanhakijoita vastaan, Jaakonsaari sanoo.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen kannattaa keskitettyä eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa tulijat jaettaisiin eri maihin jo saapuessa.

– Se olisi sekä unionin resurssien ja ihmisten kohtelun kannalta järkevää. Tällainen ei tietysti hetkessä synny, Pietikäinen sanoo.

Petri Sarvamaa (kok) kannattaa ehostettua Dublinin mallia. Hän katsoo, että nykyiset ongelmat johtuvat siitä, että maiden on annettu livetä Dublinin sopimuksesta.

– Ehostettu malli on näistä kahdesta parempi. On viisaampaa auttaa Välimeren jäsenvaltioita selviytymään tilanteesta kuin päästää koko EU hallitsemattomaan tilaan. Mullistavan mallin ongelma on se, että se jakaisi Eurooppaa entisestään enemmän kahtia.

– Niin sanotun jakoavaimen käyttöönotto (jäsenmaan elintaso ja vastaanottokyky) johtaisi "pallon puhkeamiseen" ja poliittisen tilanteen kärjistymiseen Saksassa ja Ruotsissa sekä mahdollisesti myös ainakin Suomessa ja Hollannissa. Ehostetun mallin onnistuminen taas riippuu juuri siitä, miten Välimeren maat ja EU:n Balkan-kylki saadaan mukaan toteuttamaan tehtävää, Sarvamaa kuvaa.

Myös kokoomuksen Henna Virkkunen ajattelee, että eteenpäin voitaisiin mennä ”Dublin-mallia toimivammaksi reivaamalla”.

– Kuormittunesssa tilanteessa turvapaikanhakijoita on kyettävä jakamaan tasaisemmin. Se edellyttää myös, että ulkorajavalvonta saadaan kuntoon, ja että suuren maahantulon maissa on toimivat järjestelykeskukset. Sekä rajavalvonnassa että järjestelykeskuksissa EU:n yhteistä vastuuta joudutaan lisäämään.

– Mikään malli ei toimi, ellei jokainen jäsenmaa kanna omaa vastuutaan. Turvapaikanhakijoiden tasaisempi jakaminen on käynnistynyt aivan luvattoman hitaasti, Virkkunen toteaa.

Jäätteenmäki: YK vetovastuuseen

Keskustan Hannu Takkulakin on ehostetun Dublin-järjestelmän kannalla, saman puolueen Anneli Jäätteenmäki puolestaan haluaisi YK-vetoisen mallin.

– Pysyvien kiintiöiden malli on nähdäkseni ongelmallinen. On mahdotonta ennustaa, millä maalla on "parhaat" edellytykset ottaa vastaan turvanpaikanhakijoita. EU:lle ei myöskään tule antaa lisää toimivaltaa asiassa, kunkin jäsenmaan tulee voida itse päättää omasta kiintiöstään, Takkula sanoo.

– Meidän on kuitenkin luotava yhteiset pitävät pelisäännöt tulevaisuutta varten, sillä uusi pakolaiskriisi ei saa luoda vastaavaa hallitsematonta tilaa, jossa nyt elämme. Nykyiset ongelmat johtuvat paljolti siitä, etteivät jäsenmaat noudata voimassa olevaa Dublinin sopimusta, mikä on aiheuttanut Schengenin repeämisen. Sen lisäksi EU:n ulkorajoja ei ole hoidettu asianmukaisesti, Takkula jatkaa.

Jäätteenmäki puolestaan ajattelee, että jos Dublinin sopimusta noudatettaisiin tiukasti, jotkut EU:n ulkorajoilla ja lähellä konfliktialueita sijaitsevat maat kantaisivat suhteettoman suuren taakan verrattuna toisiin.

– Toisaalta EU-tasolla päätetty taakanjako ja ihmisten uudelleensijoitusmekanismi kaatuvat siihen, että jotkin jäsenmaat eivät halua ottaa ihmisiä vastaan EU:n määräämien kiintiöiden verran. Turvapaikkapolitiikka koetaan vahvasti kansallisen päätöksenteon asiaksi. Jotkin jäsenmaat ovat hyvin haluttomia yhdessä sopimaan kiintiöistä, Jäätteenmäki sanoo.

– Olen YK-vetoisen mallin kannalla. Siinä turvapaikanhakijat hakeutuisivat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n puoleen lähempänä konfliktialueita. Tällöin UNHCR tarvitsee luonnollisesti lisärahoitusta, jota EU-maat olisivat velvoitettuja maksamaan. Tällä vähennettäisiin ihmissalakuljettajien rikollista toimintaa ja saataisiin yhtenäinen ja oikeudenmukainen käsittely kaikille turvapaikkaan oikeutetuille, hän jatkaa.

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ajattelee, että pysyvä turvapaikanhakijoiden jakojärjestelmä houkuttelisi Eurooppaan lisää tulijoita.

– Monet jäsenmaat vastustavat pysyvää taakanjakomekanismia, joka siirtäisi lisää valtaa EU:lle. En usko, että se tulee toteutumaan. Taakanjakoa tulee pohtia tilannekohtaisesti. Pysyvä taakanjakomekanismi lisäisi Euroopan houkuttelevuutta ja siten tulijoiden määrää. On tärkeää, että Euroopan vetovoimaa ei tällä tavalla lisätä, hän sanoo.

Kyllönen: Jäsenmaat täysin kyvyttömiä tekemään päätöksiä

Vasemmistoliiton Merja Kyllösen mukaan kriisi on osoittanut, että Dublinin sopimus ei toimi. Esimerkiksi Kreikan tilanne on hänen mukaansa niin kriittinen, että ongelman hoitamista ei voi enää odotella.

– Kysymystä on pakko alkaa lähestyä jäsenmaille asetettavien sitovien tavoitteiden näkökulmasta, jotta jäsenmaiden venkoilu saadaan loppumaan. Eri jäsenmaiden hallitukset ovat tällä hetkellä täysin kyvyttömiä yhdessä ja erikseen tekemään niitä päätöksiä, joita tämä kriisi vaatii.

– Jos mietitään mitä hallitukset tekevät tällä hetkellä esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, en usko että sopu löytyy helposti neuvoston sisällä. En halua, että komission ehdotus on vain tapa pelata aikaa, Kyllönen sanoo.

Rkp:n Nils Torvalds sanoo, että jos kansainvälisiä sopimuksia ei noudateta, ”muutumme pienin askelin 30-luvun Euroopaksi”.

– Yksikään jäsenmaa – poikkeuksena ehkä Saksa ja Ruotsi – ei halua maksaa juurikaan mitään (ja Brexit-neuvottelut lisäsivät tätä haluttomuutta à la carte-ajattelun myötä). Itse asiassa EU-budjetti on muuttunut rakenteelliseksi ongelmaksi, joka jäytää kaikkia. Budjetin kautta syntyisi hyväksyttävä taakanjakoa. Se vaan edellyttää perussopimuksen muuttamista, Torvalds toteaa.