Turvallisuustilanne Euroopassa heikkenee, ennen kuin se paranee, arvioi Porissa vieraillut sotilasliitto Naton varapääsihteeri Jamie Shea. Hän arvioi, että suhteiden parantaminen lännen ja Venäjän välillä voi viedä vuosikymmeniä.
Viime viikonlopun huippukokouksessaan Varsovassa Nato päätti muun muassa lisätä läsnäoloaan Itämeren alueella. Jokaiseen Baltian maahan ja Puolaan kuhunkin sijoitetaan pataljoona eli tuhannen henkilön verran sotilaita.
– Tuo määrä on vaatimaton. Se ei ole tarkoitettu provokaatioksi. Tarkoituksena on palauttaa luotettava yhteinen puolustus ja pelote. Joukoista puolet on amerikkalaisia, Shea kertoo ja vakuuttaa sotilasliiton halua dialogiin Venäjän kanssa.
– Ojennamme kättämme Venäjälle. Brysselissä on Naton ja Venäjän yhteisen neuvoston kokous, jossa kerromme Varsovan päätöksistä. Keskustelemme, ja sen tulos toivottavasti auttaa siinä, miten vakauttaa tilannetta läpinäkyvyydellä ja luottamusta rakentaen, kuten enemmän läpinäkyvyyttä sotaharjoituksissa välttääksemme vaarallisia tilanteita, hän sanoo MTV:n haastattelussa.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Magnus Christiansson ei ole vakuuttunut Venäjän keskusteluhaluista. Hän muistuttaa, että dialogiin on ollut mahdollisuus aiemminkin.
– Kyse on ehkä siitä, että sotilasliitto ei halua vain osoittaa pelotetta, vaan myös pitää Moskovalle dialogin ovea auki. Natossa on jäseniä, joiden mielestä se on hyvä ajatus, mutta sen konkreettista merkitystä on vaikea arvioida, sillä tangoon tarvitaan kaksi.
Keskustelu Nato-jäsenyydestä on puhuttanut Suomea ja länsinaapuriamme jo pitkään. Suomessa tehtyjen mielipidemittausten mukaan suomalaiset eivät halua liittyä Natoon. Christianssonin mukaan Ruotsissa tavallinen kansa on jakautunut liittymisen suhteen vaikka jäsenyyden kannatus on noussut.