"Toki Suomen kaltaisen valtion näkökulmasta olisi tosi toivottavaa, että Ruotsi satsaisi myös maavoimiin, koska niitä ei ole liikaa Pohjois-Euroopassa."
Ruotsin Nato-jäsenyyden viimeiset esteet ovat väistymässä, ja näin liittokunta on saamassa 32. jäsenensä. Mutta mitä Ruotsi tuo mukanaan sotilasliittoon ja millainen merkitys Ruotsin jäsenyydellä Natolle on?
STT kysyi asiaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneelta Ulkopoliittisen instituutin johtavalta tutkijalta Matti Pesulta ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun professorilta Kjell Engelbrektiltä.
Ruotsin merkitys Natolle on paljon muutakin kuin usein mainittu solmukohta tai kauttakulkumaa. Maantieteellisesti tärkeän alueen, satamien ja ilmatilan lisäksi Ruotsi on sotilaallisesti verrattain kyvykäs ja tuo sotilaallista kykyä liittokunnan käyttöön, vaikka maan puolustus onkin uudelleenrakentamisvaiheessa, muistuttaa Pesu.
– Se, miten paljon allokoidaan ja korvamerkitään Nato-operaatioihin ja Nato-komentoon, on aina poliittinen päätös, mutta jälleen kerran asia, joka Suomeakin kiinnostaa, koska Ruotsi on meille poliittisesti kaikkein läheisin liittolainen.
Asetuotantoa ja tiedusteluosaamista
Ruotsin puolustusteollisuus ja teknologinen osaaminen on merkittävää. Pesu kuvaakin Ruotsin puolustusteollisuutta suorastaan hämmentävän vahvaksi Nato-liittolaisten joukossa. Hävittäjien ja sukellusveneiden ohella Ruotsi tuottaa muun muassa ohjusteknologiaa, tykistöä ja rynnäkköpanssarivaunuja.
– Ei ole ehkä ykköskorin valtio, jos katsoo volyymia. Mutta kyllä Ruotsi on siellä, jos ei suurten, niin vähintään keskisuurten joukossa, Pesu arvioi.
