Tänään on maailman ylikulutuspäivä. Zero waste- eli nollahukkaliike haluaa taistella ylikulutusta vastaan kannustamalla ihmisiä tarkkailemaan omia kulutustottumuksiaan ja kysymään itseltään kaupan kassalla vielä kerran: "Tarvitsenko tämän todella, voisinko ostaa käytettynä tai korjata vanhan?"
Ylikulutuspäivän myötä maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat on nyt kulutettu, ja loppuvuoden elämme velaksi. Vaikka luonnonvarojen tulisi riittää koko vuodeksi, kulutamme ne seitsemässä kuukaudessa.
Lue myös: Ihmiskunta alkaa tänä vuonna ylikuluttaa maapallon luonnonvaroja ennätysaikaisin
Suomessa tilanne on sitäkin hälyttävämpi, sillä suomalaiset käyttivät oman laskennallisen osuutensa maailman luonnonvaroista jo 5. huhtikuuta. Suomalaisten nykyinen kulutuskäyttäytyminen vaatisi lähes neljä maapalloa.
Tulevaisuus näyttää synkältä, ellei suuria toimia tehdä pian. Ylikulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta, köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja edistää globaalia epätasa-arvoa.
– Sillä on suoria vaikutuksia niin meidän ihmisten hyvinvointiin kuten vesiturvaan tai ruokaturvaan. Jo nyt se vaikuttaa globaaliin bruttokansantuotteeseen kymmenellä prosentilla vuosittain, kertoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Viimeisen 50 vuoden aikana ihmisten ekologinen jalanjälki on kasvanut 190 prosenttia. Rohwederin mukaan aiheuttajana on ensisijaisesti kuluttavan keskiluokan raju kasvu, mikä on tarkoittanut myös länsimaalaisten omaksumien kulutustottumusten leviämistä.
– Pohjoisella pallonpuoliskolla ylikulutamme luonnonvaroja. Sitten taas eteläisen pallonpuoliskon asukkaat kärsivät niistä vaikutuksista, Rohweder kuvailee.
Afrikassa kulutuksen kasvu näkyy jo kuivuuden lisääntymisenä ja erilaisina myrskyinä ja luonnonkatastrofeina.
Lue lisäksi: Kuva näyttää, kuinka pohjoinen pallonpuolisko käyttää luonnonvaransa loppuun reilusti ensin – asiantuntija kertoo mitä ylikulutukselle voi tehdä
Ylikulutusta vastaan voi kamppailla kukin tavallaan. Valittavia keinoja riittää. Liisa Rohwederin mukaan ruokailutottumuksien muuttaminen olisi keinoista merkittävin.
– Yksittäinen, suurin tekijä on ruoka. Eli meidän kannattaisi vähentää lihan kulutusta, lisätä kotimaisten kasvisten ja kestävästi pyydystetyn, tuotetun kalan syömistä, Rohweder ehdottaa.
Nollahukkaliike kannustaa ihmisiä oivaltamaan kulutuksensa sudenkuopat
Ylikulutuksen hillitsemiseen tähtäävä zero waste- eli nollahukkaliike kannustaa omien kulutustottumusten uudelleen tarkastelemiseen. Moni saattaa kuluttaa pitkälti tiedostamattomien, opittujen tapojen sanelemana.
– Se on ehkä se vaikein askel, että alkaa havainnoimaan omaa kuluttamista ja huomaamaan, että mitä kaikkea me oikeastaan kulutetaan, kertoo Zero Waste Finland ry -järjestön varapuheenjohtaja Helena Marttila.
Tarkastelun keskiöön kannattaa ottaa oma asuminen, liikkuminen, syöminen ja ostaminen.
– Voi vaihtaa ekosähköön, ei kannata hamstrata neliöitä, voi välttää lentämistä ja yksinautoilua, Marttila luettelee.
Vaikka hän itse ei enää lennä, osta uusia vaatteita ja kierrättää huolellisesti kaiken, hän ei oletakaan kaikkien ryhtyvän samaan. Yhdistys haluaa kannustaa jokaista tekemään omannäköisiä, omaan arkeen ja elämäntilanteeseen sopivia valintoja luonnon hyväksi.
Viiden k:n simppeli sääntö
Zero Waste -liikkeellä on viiden K:n sääntö: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä tai kompostoi. Jokaisen esineen kohdalla kannattaisi kysyä, tarvitseeko sitä todella, pärjäisikö vielä entisellä tai voisiko uuden vaikkapa ostaa käytettynä tai lainata kaverilta.
Entä mikä on kulutus- ja jäteaktivistin mielestä suurin turhake, josta karsisi ensi tilassa?
– Joskus leikittelen ajatuksella, että tarvitseeko hedelmäpusseja valmistaa ollenkaan. Se on sellanen helppo juttu, jonka voisi korvata kestotuotteella, Marttila ehdottaa.
Nollahukkaan pyrkivä elämäntapa ei välttämättä edes ole erityisen askeettinen. Marttila kuvailee sitä ennemmin minimalistiseksi.
– Se yksinkertaistaa elämää tietyllä tavalla ja sitä on oppinut löytämään iloa sellasista asioista, jotka ei rasita luontoa.