Talousvaikeuksissa painivassa suomalaisessa terveydenhuollossa tehdään valtavasti tarpeetonta hoitoa. Se maksaa vähintään satoja miljoonia euroja vuodessa.
Tuoreen väitöskirjan mukaan jopa 30 prosenttia hoidoista ei anna terveyshyötyä potilaalle ja osa siitä on jopa haitallista potilaalle.
Tutkija Aleksi Raudasoja kertoo MTV Uutisille, että terveydenhuollon rahat suuntautuvat väärin eivätkä heille, jotka hoitoa tarvitsevat.
Raudasojan mukaan lääkäreillä ei ole tarpeellisia työkaluja käydä potilaan kanssa läpi haittoja ja riskejä ennen hoidon aloittamista. Tähän hän toivookin kulttuurista muutosta.
– Me teemme monesti hoitopäätöksiä joko/tai-ajatteluun perustuen, eli kannattaako potilaalle määrätä hoito vai ei. Pitäisi lähteä siitä, mitkä ovat yksilölle koituvat hyödyt ja haitat, Raudasoja sanoo.
Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin keskeltä.
Onko siis niin, että haittoja ei yleensä käydä läpi ennen hoidon aloittamista, vai mistä on kyse?
– Lääkärikoulutus eikä hoitosuositukset ja kirjallinen materiaali eivät oikein anna valmiuksia tai työkaluja siihen, että hyöty- ja haittatietoa pystyttäisiin potilaan kanssa käymään ymmärrettävästi läpi.
Vaikuttaako kiire, eli jos vastaanotolla on kiire, niin määrätään varmuuden vuoksi tuo, tuo ja tuo?
– Varmasti.
12:03
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Jopa haittaa ilman hyötyä
Tarpeettomia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia sekä hyödyttömiä lääkehoitoja. Tutkija-lääkäri Raudasojan mukaan esimerkiksi antibioottien osalta joka kolmas hoito ei tuo potilaalle terveyshyötyä.
– Iso osa terveydenhuollossa käytettävistä hoitotoimenpiteistä tuo loppupeleissä aika vähäistä hyötyä potilaalle. Hän ei saa siitä terveyshyötyä, mutta voi saada kuitenkin haittoja.
Arviolta 20-30 prosenttia on tarpeetonta hoitoa, joka ei tuota terveyshyötyä. Tämän lisäksi suuri osa terveydenhuollossa tarjotusta hoidosta tuottaa melko vähäistä terveyshyötyä.
Raudasoja pitää todennäköisenä, että jos tieto ja odotukset hoidon hyödystä olisi realistisella tasolla, myös tarpeettoman hoidon määrä vähenisi.
Lääkäriliitossa tarpeeton hoito tunnistetaan. Vastaus on omalääkärimalli.
– Vääjäämättä tarvittaisiin omalääkäri, joka pystyisi huolehtimaan potilaan kokonaisuudesta. Omalääkäri kaikille, sanoo Lääkäriliiton politiikkajohtaja Jukka Mäkelä.