Suomessa syntyy vuosittain tuhansia lapsia, jotka kantavat loppuelämänsä raskasta taakkaa: "On tärkeää, että voi käsitellä toisten kanssa sitä, miksi äiti aiheutti mulle tämän"

FASD eli sikiön alkoholioireyhtymä on kehityshäiriö, joka johtuu äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamista vaurioista sikiön keskushermostoon ja elimiin. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on yksi merkittävimmistä kehitysvammaisuuden aiheuttajista länsimaissa ja samalla ainoa, joka olisi täysin estettävissä. 

– Alkoholi ei sovi sikiölle. Se on kaikista vaarallisin päihde, Kehitysvammaliiton FASD-asiantuntija Sari Somer sanoi MTV Uutisten Uutisaamussa.

Suomessa syntyy vuosittain 600–3000 lasta, joita äidin raskaudenaikainen alkoholin käyttö on vaurioittanut. Myös raskautta suunnitellessa tulisi pitäytyä raittiina.

FASDin vakavuusaste vaihtelee ja oireiden kirjo on suuri. Oireyhtymä voi aiheuttaa esimerkiksi:

• väsymystä
• vaikeutta ymmärtää syy-seuraussuhteita
• vaikeutta ymmärtää eleitä ja ilmeitä, mikä voi aiheuttaa ihmissuhdeongelmia
• vaikeutta ymmärtää matematiikka
• impulsiivisuudesta johtuvia rahankäyttöongelmia
• tyypillisiä kasvonpiirteitä ja elinepämuodostumia.

Vakavimmillaan FASD aiheuttaa kehitysvamman. Oireyhtymää ei voi parantaa, vaan se on loppuelämän vamma.

Vertaistuki on FASD-ihmisille tärkeää

Uutisaamussa vieraillut 37-vuotias Mikko Haapanen sai FASD-diagnoosin 15-vuotiaana. Moni muukin saa diagnoosin vasta kouluiässä tai nuoruudessa, kun haasteet lisääntyvät ja lapsen kehitys hidastuu muihin ikätovereihin nähden.

Oireyhtymän vuoksi Haapanen kärsii väsymyksestä sekä aika ajoin iskevistä tajuttomuuskohtauksista. Hänet otettiin pois äidiltään heti synnyttyään, ja hän on asunut käytännössä koko elämänsä sijaisäitinsä luona. Biologisen äitinsä kanssa hän ei ole ollut koskaan tekemisissä.

Haapanen on saanut tukea elämänsä aikana kohtaamiinsa vaikeuksiin veljiltään ja siskoiltaan. Nykyään hän on kihloissa ja opiskelee viimeistä vuotta kodinhuoltajaksi. Tavoitteena on työllistyä alalle, vaikka Haapanen toteaa työllistymisen olevan FASD-ihmisille vaikeaa.

Sari Somer kertoo, että vaikka FASD-diagnoosin saaneet pystyisivät elämään suhteellisen normaalia elämää, tarvitsevat he rinnallakulkijan koko loppuelämäkseen. Myös vertaistuella on suuri merkitys. 

– On tärkeää, että saa vertaistukea, että voi jossain käsitellä toisten kanssa sitä, miksi äiti aiheutti mulle tämän, Somer kertoi puolestaan MTV Uutiset Liven haastattelussa helsinkiläisen Alkon edessä. 

Lue myös: Äidin raskauden aikainen juominen vaikuttaa Eevaliisan elämään vielä tänäkin päivänä: "Ei katkeruus olisi auttanut mitään"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.