Mainos

Suomessa surmataan ihmisiä enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa – kolmessa neljästä tapauksesta tekijä on päihtynyt: "Juomatapamme ovat rajuja"

8:20
Alkoholilain vaikutuksia käsiteltiin Huomenta Suomessa toukokuussa 2019.

Suomi on Pohjolan henkirikosmaa, jossa veitsi heiluu syrjäseuduilla.

Suomessa tehdään Pohjoismaista eniten henkirikoksia suhteessa väestöön, vaikka trendi on ollut laskeva viimeiset 70 vuotta, selviää tuoreesta Pohjoismaiden henkirikoskatsauksesta.

– Tilanne ei ole mikään pysyvä, mutta se on ollut pitkään tämäntyyppinen, tutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo.

– Ero muihin Pohjoismaihin on vähentynyt. Vielä toisen maailmansodan jälkeen taso oli lähes kymmenkertainen, ja nyt se on ollut enää noin kaksinkertainen.

Teräaseella yksityisasunnossa

Tutkimuksen mukaan henki riistetään kaikissa Pohjoismaissa useimmiten yksityisasunnossa teräaseella. Suomessa yksityisasunnon osuus kuitenkin korostuu ja täällä rikos tehdään syrjäkylillä tai maaseudulla.

Esimerkiksi Ruotsin tilastoissa pistää silmään suurkaupungeissa ampuma-aseilla julkisella paikalla tehtyjen surmatöiden muita maita suurempi osuus.

Se liittyy Tukholman, Göteborgin ja Malmön lähiöiden jengiväkivaltaan.

Lehden mukaan yksi selitys Suomen mustille tilastoille löytyy Suomen erilaisesta historiallisesta kehityksestä.

– Siihen on monia syitä. Suomessa on ollut 1900-luvulla paljon enemmän erilaisia kriisejä ja yhteiskunnalliset ristiriidat ovat olleet pahempia, Lehti sanoo.

– Toisaalta meillä on ollut 1700-luvun puolesta välistä vertailukelpoista kuolemansyytietoa Ruotsin kanssa, ja ero on ollut aika vakaa myös ennen 1900-luvun kriisejä ja niiden jälkeen.

Osaselitys löytyy juomatavoista

Henkirikoskuolleisuutta selittää Suomessa nykyään merkittäviltä osin työelämän ulkopuolella olevien alkoholin suurkuluttajien alkoholisidonnainen väkivalta.

Aiemmin humalassa tehtyihin tappoihin syyllistyivät kouluttamattomat työläismiehet. He olivat sosiaaliselta asemaltaan silloisessa yhteiskunnassa samantyyppinen ryhmä kuin työelämästä syrjäytyneet nykyään.

– Pystymme hyvin määrittelemään sen, mikä ryhmä on ilmiön takana. Mutta minkä takia tämäntyyppistä kuolemaan johtavaa väkivaltaa on enemmän Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, on vaikeampi kysymys, Lehti sanoo.

Lehden mukaan yksi selitys piilee juomatavoissa. Ei niinkään alkoholin kokonaiskulutuksessa, vaan esimerkiksi siinä, otetaanko lasilliset viiniä vai juodaanko kerralla koko pullo vähän väkevämpää.

Se ei kuitenkaan selitä koko kuvaa, sillä muissakin Pohjoismaissa osataan ryypätä.

Alkoholin yhteys henkirikoksiin oli tutkimuksen mukaan suurin Suomessa. Suomessa tekijä oli päihtynyt kolmessa neljästä tapauksesta, kakkosena tulee Islanti ja Ruotsissa tekijä oli päihtynyt noin puolessa tapauksista.

Tässä tilastossa kummajainen on Norja, jossa vain joka viides tekijä oli juonut tai käyttänyt muita päihteitä.

– Alkoholi on keskeinen näissä jutuissa nimenomaan Suomessa. Meidän juomatapamme ovat rajuja, ja henkirikokset on tutkimuksessa usein yhdistetty nimenomaan juomatapoihin, Lehti sanoo.

Kymmenessä vuodessa yli tuhat uhria

Suomessa henkirikoksen uhriksi on joutunut vuosina 2007–2016 yhteensä yli tuhat ihmistä. Esimerkiksi otsikoihin väkivaltaisuuksien takia jatkuvasti nousevassa, väkiluvultaan noin neljä miljoonaa suuremmassa Ruotsissa määrä on noin 900.

Malmön tulitaistelu nousee ilmeisesti otsikoihin herkemmin kuin päihtyneenä tehty puukotus keittiönpöydän ääressä.

Suomi on Pohjoismaisessa tilastossa eräänlainen kummajainen myös alueellisesti. Täällä henkirikoksia tehdään syrjäkylillä. Muualla Pohjolassa henkirikokset taas ovat yliedustettuna nimenomaan suurimmissa kaupungeissa.

Kun poikkeuksellista Norjan Utøyan terrori-iskua ei lasketa mukaan tilastoon, Lappi on 2000-luvulla ollut koko Pohjoismaiden maakuntien kärjessä henkirikosten määrässä väkilukuun suhteutettuna.

Myös seuraavat kahdeksan mustinta maakuntaa löytyvät Suomesta, pääosin itä- ja keskiosista.

– Meillä suurten kaupunkien rikostaso on sama kuin muissa Pohjoismaissa. Tässä menee läntisen ja itäisen raja. Meillä on samanlaista kuin Venäjällä, täälläkin ryypätään maaseudulla, selvittää tutkija Lehti.

– Länsi-Euroopassa taas on lähiöväkivaltaa ja henkirikostilastoissa yliedustetut siirtolaiset ovat usein suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Ruotsissa siirtolaisten jengiväkivalta on kasvanut samalla, kun kantaruotsalaisten henkirikollisuus vähenee.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja