Suomalaisten riski kuolla ennanaikaisesti pienentynyt – sen sijaan yleistynyt lihavuus jarruttaa kehitystä

THL julkaisi perjantaina selvityksen kansantautikuolleisuuden kehityksestä Suomessa ja ennusteen tuleville vuosille. Selvityksen mukaan ennenaikainen kuolleisuus keskeisiin kansantauteihin on vähentynyt Suomessa.

Tärkein syy tähän on eräiden keskeisten riskitekijöiden, kuten tupakoinnin, korkean verenpaineen ja korkean kolesterolin väheneminen.

Sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavat riskitekijät ovat merkittävästi vähentyneet Suomessa 25 vuoden aikana, mutta lasku on hidastunut viime vuosina. Varhaisen kuoleman riskiä pitävät yllä epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute ja alkoholin haitallinen käyttö.

Painoindeksi paukkuu

Suomessa sekä miesten että naisten painoindeksi nousi ja vyötärön ympärys kasvoi merkittävästi vuodesta 1992 vuoteen 2017.

Vuonna 1992 oli 16 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista lihavia, eli heidän painoindeksinsä oli yli 30. Vuonna 2017 lihavien osuus oli noussut molemmilla sukupuolilla 23 prosenttiin.

Sydän- ja verisuonitaudit, syövät, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet aiheuttavat Suomessa yli puolet sekä työikäisten kuolemista että kaikista kuolemista yhteensä. Vuonna 1970 todennäköisyys kuolla johonkin näistä sairauksista ennen 70. ikävuotta oli miehillä 40 ja naisilla 20 prosenttia. Vuonna 2017 vastaavat todennäköisyydet olivat miehillä 13 ja naisilla 7 prosenttia.

Jos kuolleisuuden muutos jatkuu samanlaisena, kansantautien aiheuttaman ennenaikaisen kuolleisuuden todennäköisyys on vuonna 2025 miehillä noin 10 ja naisilla runsaat viisi prosenttia.

THL arvioi, että Suomi voi tuolloin saavuttaa Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteen neljänneksen laskusta ennenaikaisessa kuolleisuudessa. Tämä kuitenkin edellyttää, että keskeisten riskitekijöiden lasku jatkuu.