Saksalaislehti Bild: Ruotsi on Euroopan vaarallisin maa

Euroopan suurin sanomalehti, saksalainen Bild, tituleeraa Ruotsia Euroopan väkivaltaisimmaksi maaksi.

Tämä tuli ilmi Suomen länsinaapurin väkivaltatilastoja- ja tapauksia sekä ilmiön taustoja käsittelevässä jutussa. Bild julkaisi artikkelin maanantaina.

Bild aloittaa artikkelinsa viittaamalla Ruotsia kohauttaneeseen tapaukseen, jossa ruotsalainen suosikkiartisti Einár ammuttiin Tukholmassa torstaina 22. lokakuuta.

Palkitun muusikon murha on nostanut keskustelun maata vaivaavasta jengirikollisuudesta uusille kierroksille. Einárilla oli tiettävästi jengiyhteyksiä.

Tilastot kertovat karua kieltä Ruotsin tilanteesta

Murhatilastot ovat jo pitkään laskeneet Euroopassa. Ruotsi poikkeaa kuitenkin muista maanosan valtioista päinvastaisella kehityksellä. Asia käy Bildin mukaan ilmi Ruotsin rikostenehkäisyneuvoston (Brottsførebyggande rådett BRÅ) tuoreesta tutkimuksesta.

Euroopan unionissa keskimäärin kahdeksan ihmistä miljoonasta kuolee väkivallan seurauksena. Ruotsissa luku vuonna 2020 oli 12 ihmistä miljoonasta asukkaasta.

Kun verrataan aseväkivaltaa, ero Ruotsin ja muun Euroopan välillä kasvaa vieläkin suuremmaksi: EU:ssa keskimäärin 1,6 ihmistä kuolee ampumahaavoihin, kun Ruotsissa luku on neljä  – lähes kolminkertainen, Bildissä kirjoitetaan.

Edelleen, kun verrataan nuoria, 20–29 -vuotiaita, niin useimmissa EU-maissa ampumaväkivaltakuolemien luku on 0–4 miljoonaa ihmistä kohden, kun Ruotsissa määrä on jo huolestuttavat 18 kuolemantapausta. Vertailun vuoksi vastaavan ikäryhmän suurin luku Ruotsin jälkeen on Alankomaissa, jossa tapauksia "vain" kuusi.

BRÅ kuitenkin huomautti tutkimustulosten julkaisun yhteydessä, että tilastojen vertailussa pitää huomioida tilastoaika: Ruotsin luvut ovat vuodelta 2020 kun muiden maiden kohdalla ne ovat kolme vuotta vanhempia. Tämä perustuu siihen, että rikoksia tilastoidaan Ruotsissa tarkemmin muihin maihin verrattuna.

Taustalla jengiväkivalta ja asuntopolitiikka

Merkittävä osa Ruotsin ampumatapauksista liittyy jengiväkivaltaan, erityisesti huumerikollisuuden yhteydessä.

Saksalaislehden mukaan väkivaltaiset jengit ottavat yhteen erityisesti Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä.

Bild siteeraa artikkelissaan ruotsalaisen kriminologi Manne Gerellin Aftenpostenille antamaa haastattelua Ruotsin väkivaltatilastojen kasvun syistä.

Gerellin mukaan taustalla on jengien ja rikollisryhmien lisääntyminen, maahanmuuttajien huono integroituminen yhteiskuntaan, sekä Ruotsin 1960- ja 70-lukujen asuntopolitiikka, joka keskityi uusien lähiöiden nopeaan synnyttämiseen.

Aikakauden lähiöitä on vielä olemassa kuutisenkymmentä ja niitä asuttavat pääasiassa maahanmuuttajataustaiset, sekä heikommassa sosiaalisessa asemassa olevat ihmiset.

Gerell viittaa myös Ruotsin 1990-luvun kouluvalinnanvapauteen, joka yhdistettynä lähiöiden väestörakenteeseen etäännytti edelleen maahanmuuttajia muusta väestöstä omiin keskittymiin maahantulon jälkeen.

Ruotsissa uusia toimenpiteitä jengiväkivallan ehkäisemiseksi

Bildin mukaan yhä useampi ruotsalainen pelkää päätyvänsä jengiväkivallan sivulliseksi uhriksi.

Elokuussa Ruotsin sisäministeriö julkaisi suunnitelman jengiväkivaltaa vastaan. Sen toivotaan helpottavan muun muassa salakuuntelua pienemmänkin epäilyn perusteella.

Myös vähimmäisrangaistuksia halutaan kiristää, etenkin rikosten uusijoiden rangaistusten halutaan kasvavan automaattisesti.

Toimenpidelistalla halutaan niin ikään lisätä esimerkiksi kameravalvontaa ja laajentaa todistajansuojeluohjelmaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja