Suomessa satoja lumeliittoepäilyjä vuosittain – rahaakin liikkuu

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Pauliina Helmisen mukaan tarkkaa tietoa Suomessa tai ulkomailla solmituista lumeavioliitoista ei ole, mutta Maahanmuuttoviraston tekemien kielteisten oleskelulupapäätösten perusteella on arvioitu, että noin 200–300 hakemusta vuodessa hylätään lumeavioliittojen vuoksi.

– Kun oleskelulupaa haetaan Suomeen, yksi peruste sille, että voit sen saada, on että Suomessa asuu perheenjäsen. Tässä tilanteessa siis aviopuoliso, jos sillä perusteella haetaan lupaa, Helminen selventää.

Helmisen mukaan epäilyä lumeavioliitosta ei välttämättä herätä mikään yksi tietty seikka. Tilanteessa voivat useat merkit viitata siihen, miksi avioliiton motiiveja ylipäätään ruvetaan epäilemään.

– Tapauksissa saattaa olla seikkoja, jotka näyttävät siltä, että avioliittoa ei ole solmittu vain ja ainoastaan siksi, että vietetään perhe-elämää. Pelkästään yksi lumeavioliiton tunnusmerkki ei vielä johda kielteiseen päätökseen, vaan kokonaisharkinnassa otetaan kaikki seikat kokonaisuudessaan huomioon.

Ristiriitoja kertomuksissa

Millaiset tilanteet sitten herättävät viranomaisen hälytyskellot?
Helmisen mukaan mikäli kaikki ulkomaalaislain vaatimat edellytykset täytetään, ulkomailta Suomeen pyrkivälle lähtökohtaisesti myönnetään oleskelulupa.

– Mutta saattaa olla, että tulee tilanteita ja hakemuksia, joissa asianosaisia tulee kuulla tarkemmin avioliitosta ja sen solmimisen motiiveista: sekä hakijaa, joka on Suomeen hakemassa ja täällä asuvaa aviopuolisoa. Saattaa tulla tilanteita, joissa puolisot kertovat hyvin ristiriitaisesti erilaisista seikoista, jotka liittyvät heidän yhteiselämäänsä.

Helminen kuvaa esimerkiksi tilanteena sen, että toinen kertoo parin seurustelleen pidemmän aikaa, päättäneen avioliiton solmimisesta ja menneen naimisiin kuvaillen häät tarkasti. Toinen osapuoli taasen kertoo, että naimisiin mentiin heti kun tavattiin.

– Eli löytyy ristiriitoja, mitä kerrotaan yhteiselämästä. Se on yksi merkki lumeavioliitosta.

– Räikeimmissä tapauksissa on ihan maksettu rahaa avioliiton solmimisesta, ja sitä kautta on saatu maahantulolle peruste. Mutta se ei ole kovinkaan yleistä.

Helminen kertoo myös tilanteista, joissa puolisot ovat menneet tavattuaan naimisiin, mutta avioitumiseen tarvittavat esteettömyystodistukset on hankittu jo ennen kuin on koskaan tavattukaan. Silloin näyttää siltä, että avioliiton solmimisesta on päätetty jo ennen kuin on tavattu ja juttu on suunniteltu oleskeluluvan saamiseksi eikä yhteiselämän viettämiseksi.

– On myös tilanteita, joissa puolisoilla ei ole yhteistä kieltä, mikä ei tietenkään kerro yksistään yhtään mitään, mutta voi olla ristiriidassa aiemmin kerrottujen faktojen ja tietojen kanssa sen suhteen, että olisi luontevasti tavattu, Helminen kuvailee.

– Voi myös olla niin, että solmittu avioliitto, joka on muodollisesti pätevä, muttei todellinen, on molempien motiivissa. Toinen saa oleskeluluvan ja toinen rahaa.

Joskus toinen osapuoli voi olla myös täysin toiveikas ja odottaa puolisoaan Suomeen perhe-elämän viettoon.

– Mutta kun Suomeen on tultu, niin hävitäänkin. Näitäkin tapauksia tulee esille.

Usein väärinkäytökset tulevat ilmi toiselle osapuolelle vasta myöhemmin.
– Tuolloin valkeneekin, etteihän tässä olekaan kysymys siitä, mistä piti. Sitten ollaan meihin tai poliisiin yhteydessä, Helminen kertoo.