Pakkoavioliiton uhreja tunnistetaan Suomessa yhä enemmän, mutta jos he katoavat ulkomaille, on heidän auttamisensa edelleen hankalaa.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän mukaan enenevissä määrin tunnistetaan tapauksia, joissa Suomessa asuva ja koulua käyvä, usein maahanmuuttajataustainen tyttö on saatettu lähettää naitettavaksi esimerkiksi vanhempiensa kotimaahan.
– Sitten on tuotu se tyttö puolison kanssa tänne Suomeen ja se elämä on ollut aika helvetillistä, sanoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä toimii Maahanmuuttoviraston yhteydessä.
Lue myös: Rikosuhripäivystyksen pakkoavioliittotapaukset yli kaksinkertaistuneet viime vuodesta – nuorimmat uhrit teini-ikäisiä – tällaisia tapaukset ovat
Auttamisjärjestelmässä on tällä hetkellä avun piirissä runsaat 120 pakkoavioliiton uhria. Vuonna 2019 järjestelmään otettiin autettavaksi noin 50 pakkoavioliiton uhria, kun vuonna 2018 heitä otettiin asiakkaaksi vain 20.
Avun ulottaminen ulkomaille vaikeaa
Pakkoavioliiton tai muun ihmiskaupan muodon uhrina ulkomaille hävinneen ihmisen Suomeen takaisin saaminen on hankalaa. Suomalaisten viranomaisten toimivalta ei ulotu muihin valtioihin ja muut valtiot rajaavat tarkasti, kenen antavat toimia alueellaan.
Ulkomailla apuna voivat olla Suomen edustustot. Ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön juristi Henna Harju kertoo, että keinot ovat kuitenkin rajalliset.
– Jos henkilö pääsee itse kanssamme yhteyksiin ja palveluidemme piiriin, sitten katsotaan, mitä siinä olisi tehtävissä. Joissakin tapauksissa yhteydenotto voi tulla myös Suomesta, Harju sanoo.
Ulkomailla avun saamiseksi tulee ensisijaisesti kääntyä paikallisten viranomaisten puoleen. Tarvittaessa ja tilanteen mukaan ulkoministeriö voi pyytää virka-apua toisen maan viranomaisilta. Myös kohdemaa vaikuttaa auttamiseen, esimerkiksi EU:n alueella maarajat ylittävä apu voi olla helpommin järjestettävissä.