Pakottaminen voi tulla esille myöhemmin, jos jompikumpi puolisoista haluaa erota.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi perjantaina tuomion tapauksessa, joka koski alaikäisen tytön pakottamista avioliittoon.
Tuomion mukaan irakilaismies avioitui ulkomailla 25- tai 26-vuotiaana 13-vuotiaan lapsen kanssa. Myöhemmin pari asettui Suomeen.
Oikeus katsoi näytetyksi, että mies kohdisti uhriin varsin pitkälle ulottuvaa kontrollia, seksuaalista hyväksikäyttöä sekä fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, ja tuomitsi hänet kuuden ja puolen vuoden vankeuteen muun muassa törkeästä ihmiskaupasta.
Oulun käräjäoikeus käsitteli tällä viikolla myös toista tapausta, jossa oli viitteitä avioliittoon pakottamisesta.
Syyttäjän mukaan afganistanilaismies kontrolloi ja pahoinpiteli vaimoaan sekä uhkasi häpäistä tämän julkisesti, jos tämä hakee avioeroa. Mies kiistää syytteet. Käräjäoikeus antaa asiassa tuomionsa myöhemmin.
Usein ei suoranaista pakottamista
Loisto-setlementin johtava asiantuntija Johanna Aapakallio ei kommentoi oikeudessa käsiteltyjä asioita, vaan avioliittoon pakottamista yleisellä tasolla.
Hän sanoo, että Suomessa ilmi tulevista pakkoavioliitoista iso osa on sellaisia, joissa ei ole suoranaista pakottamista.
Nuori sosiaalistetaan kasvatuksella ajatukseen, että hänen täytyy tietynikäisenä solmia vanhempia tai yhteisöä miellyttävä avioliitto.
– Elämä saattaa näyttäytyä niin, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin avioitua. Tai sitten on nuoria, varsinkin tyttöjä, jotka on kasvatettu niin, että seksiä voi harrastaa ainoastaan avioliitossa, hän kertoo STT:lle.
Avioliittoon pakottamista tapahtuu Suomessa myös kristillisissä yhteisöissä.
– Se voi olla hyvin hienovaraista ohjausta, että puolison pitää olla samasta uskontotaustasta tai kun tulee tiettyyn ikään, täytyy avioitua ennen kuin tapahtuu syntiä. Nuorena sitten mennään naimisiin sen ensimmäisen ihmisen kanssa, joka tulee kohdalle, Aapakallio sanoo.
Myös miehiä pakotetaan avioitumaan
Avioliittoon pakottamisen mielletään kohdistuvan lähinnä naisiin ja tyttöihin, mutta Aapakallion mukaan Loisto-setlementin Sopu-työn asiakkaana on myös useita miehiä.
– Kun he ovat tulleet tiettyyn ikään, he ovat menneet naimisiin, koska eivät ole halunneet tuottaa pettymystä vanhemmilleen. He ovat kokeneet, että naimisiinmeno on heidän velvollisuutensa, jotta vanhemmat olisivat tyytyväisiä.
Aapakallio sanoo, että tällaisissa tapauksissa pakottamista voi olla vaikea tunnistaa tai näyttää toteen. Pakottaminen voi kuitenkin tulla konkreettisesti esille siinä vaiheessa, kun jompikumpi puolisoista haluaa erota tällaisesta liitosta.
– Jos myöhemmin haluaa avioeron ja jos se estetään, se katsotaan pakkoavioliitoksi.
"Biologista eloonjäämistaistelua"
Aapakallio sanoo, että sota- ja konfliktialueilla tyttären pakkoavioliitto voi olla perheelle useasta huonosta vaihtoehdosta vähiten huono.
Saatetaan ajatella, että avioliitossa oleva tyttö tai nuori nainen selviää ihmissalakuljettajien matkasta turvallisemmin.
– Aina ei ole kyse kunniasta tai uskonnosta, vaan se on ihan biologista eloonjäämistaistelua, Aapakallio sanoo.
Jos pelkona on, että joutuu pakomatkalla lukuisten miesten seksuaaliväkivallan kohteeksi, vanhemmat voivat hyväksyä sen riskin, että väkivaltaa saattaa tapahtua yhden ihmisen, eli aviomiehen toimesta.
– Sitä voi olla vaikea turvallisessa vuoden 2025 Suomessa ymmärtää, miten muka vanhemmat voivat ajatella näin.