MTV selvitti: Miten turvapaikkaa haetaan ja kuinka taustat selvitetään?

Molemmilla viranomaisella on yhtäläiset toimivaltuudet turvapaikkahakemuksen käsittelemiseksi. Kun maahan saapunut ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa, hänet rekisteröidään.

– Suurimmalla osalla tulijoista ei ole papereita, eli ensin selvitetään kuka henkilö on. Sitten hänet rekisteröidään EU-maiden yhteiseen rekisteriin ja kansalliseen rekisteriin. EU-rekisteriin tulevat myös sormenjäljet, jotka ovat keskeinen tekijä henkilön tunnistamisessa, kertoo komisario Arvo Mäntykenttä Helsingin lupahallinnosta.

Noin tunnin kestävässä rekisteröinnissä kysytään tulkin avustuksella, mistä ja miten henkilö on tullut Suomeen, kysytään perhesiteistä ja selvitetään onko henkilö saanut viisumin jossain Schengen-maassa.

Rekisteri paljastaa hakijan taustan 

Eurooppalaiseen rekisteriin kirjataan kaikki yli 14-vuotiaan turvapaikanhakijat, kansalliseen rekisteriin myös nuorempia.

Jo rekisteröintivaiheessa saadaan kiinni turvapaikanhakijat, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa tai saaneet viisumin jostain muusta Euroopan maasta.

– On paljon henkilöitä, jotka ovat kiertäneet maasta toiseen jo aiemmin. Silloin lähtökohtaisesti käy niin, että henkilö palautetaan siihen ensimmäiseen maahan, josta turvapaikkaa on hakenut, sanoo Mäntykenttä.

Myös viisumin saaminen Schengen-maasta aiheuttaa palautuksen myöntäneeseen maahan.  

Rekisteröinnin jälkeen turvapaikanhakija majoitetaan johonkin vastaanottokeskukseen ja kutsutaan myöhemmin niin sanottuun turvapaikkakuulusteluun.

– Vuosien saatossa on kehitetty noin neljänkymmen kysymyksen lomake alakysymyksineen. Siinä menee noin pari tuntia ja käydään kaikki rekisteröinnissä selvitetyt asiat tarkemmin läpi. Samalla henkilö voi perustella tarkemmin turvapaikkahakemusta, joskin tarkempi selvitys perusteista on maahanmuuttoviraston tehtävä, sanoo Mäntykenttä. 

Maahanmuuttovirastosta puolestaan kerrotaan, että heidän tärkein tehtävänsä on selvittää, miksi henkilö hakee turvapaikkaa Suomesta. 

– Me selvitämme mitä sellaista hakijan kotimaassa on tapahtunut, että hän joutuu sieltä lähtemään, eikä voi siellä enää elää. Tärkeintä on kysyä, mitä hakija ajattelee itselleen tapahtuvan, jos hän joutuisi palaamaan kotimaahansa, sanoo maahanmuutoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.

Poliisi selvittää kotipaikan

Poliisin tehtävä on selvittää tarkemmin turvapaikanhakijan lähtömaa ja kotipaikka, tarvittaessa siihen käytetään kielitestiä, johon osallistuu ammattilaisia Ruotsista asti.

– Joka alueella on kielissä erityisiä piirteitä, mistä ne voidaan tunnistaa. Käytämme tarvittaessa ruotsalaista palvelua, jossa on kielispesialisteja. Noin parin viikon kuluttua saadaan lausunto siitä, onko kielitieteilijän näkemys sama, mitä ihminen on kertonut lähtöpaikastaan, sanoo Mäntykenttä.

Poliisista kerrotaan, että kielitestillä on merkitystä erityisesti somalialaisten ja irakilaisten kohdalla, koska mailla on monia erilaisia alueita ja osassa niissä on myös verraten rauhallista.

– Somaliaan ei ole kylläkään ketään ole pitkään aikaan palautettu ja hyvin vähän Irakiinkin. He saavat paljon määräaikaisia heikompia lupia sillä ajatuksella, että joskus tulevaisuudessa olosuhteet normalisoituvat ja henkilö voidaan palauttaa, kertoo Mäntykenttä.

Kielitestille annetaan iso arvo Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa, mikäli henkilö valittaa kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Kielteinen päätös poistaa maasta

Kaikkineen turvapaikkahakemuksen käsittely kestää noin kuusi kuukautta. Nyt aikojen uskotaan kuitenkin pidentyvän, koska turvapaikanhakijoita on ennätyksellisen paljon. Kielteinen päätös pitää sisällään myös päätöksen maasta poistamisesta.

– Dublinin sopimuksella palautettavat, eli toisesta maasta turvapaikkaa hakeneet, nostetaan niin sanotusti etusijalle niin poliisissa kuin maahanmuuttovirastossa. Nämä päätökset saadaan nopeasti. Ja niissä lopputulema on, että siirretään maasta pois. Esimerkiksi kesällä tulleet albanialaiset käännytetään nopeutetulla käsittelyllä takaisin kotimaahansa, Mäntykenttä sanoo.

Normaalissa käsittelyssä päätös tulee puolessa vuodessa ja nopeassa käsittelyssä muutamassa kuukaudessa.

Albanialaiset turvapaikanhakijoiden päätökset tehtiin parissa viikossa, koska taloudelliset syyt eivät oikeuta turvapaikan saamiseen. Valtaosa kielteisen päätöksen saaneista järjestelee paluumatkansa itse.

– Hyvin pieni osa on hankalia ihmisiä, jotka vaativat poliisin toimenpiteitä tai jopa saattajan. Sellaisia ei ole koko määrästä kuin vajaat kymmenen prosenttia, kertoo Mäntykenttä.

Palautusaika kuitenkin pitenee, jos hakija valittaa kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen , koska valitusprosessin aikana palautustoimenpiteitä ei voida laittaa käytäntöön.