Supo: Venäjän vakoilu jatkuu Suomessa aktiivisena, vaikka joukko vakoojia karkotetaan – "Tarve on lisääntynyt Nato-jäsenyyden myötä"

Yhdeksän diplomaattipeitteen Suomessa turvin toiminutta venäläisvakoojaa päätettiin karkottaa eilen.

Asiasta päätettiin Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, eli tuttavallisemmin TP-UTVA:ssa. 

Aloite karkotuksille tuli Suojelupoliisista. 

Supon erityisasiantuntija Mari Luukkonen kommentoi karkotuspäätöstä ja luonnehti Venäjän tiedustelutoimintaa MTV Uutiset Livessä keskiviikkona. 

Luukkosen mukaan karkotuspäätös on vakava takaisku Venäjän henkilötiedustelulle Suomessa. Loppua se ei kuitenkaan tarkoita. 

Esimerkiksi tuore Nato-jäsenyys tekee Suomesta erityisen kiinnostavan tiedustelukohteen jatkossakin. 

– Eihän se tietenkään koskaan pääty. Näitä (vakoojien) lukumääriä ei edelleenkään kommentoida julkisuudessa, mutta Venäjän vakoilua Suomea kohtaan varmasti jatkuu, ja periaatteessa tarve on lisääntynyt Nato-jäsenyyden myötä, Luukkonen sanoo.

– Jos aiemmin oltiin kiinnostuneita esimerkiksi siitä, tuleeko Suomesta Nato-jäsen, nyt mielenkiinto kohdistuu siihen, millainen jäsen Suomesta tulee, hän kommentoi. 

Lue myös: Suomi karkottaa yhdeksän Venäjän suurlähetystössä työskennellyttä vakoojaa – ulkoministeriö uskoo Venäjän vastaavan

Miksi vakoojat päätettiin karkottaa juuri nyt? 

Luukkosen mukaan mikään yksittäinen tapahtuma, kuten esimerkiksi Kahovkan padon tuhoutuminen Ukrainan sodassa varhain tiistaina ei johtanut eiliseen karkotuspäätökseen.

Supon mukaan ratkaisun taustalla oli sen sijaan "kokonaisarvio" ja diplomaattinen harkinta. 

– Ei tässä mitään yksittäistä tekijää ole taustalla, vaan kokonaisarvio, mutta totta kai Venäjän nykyinen hyökkäyssota ja nykyinen maailmantilanne ovat vaikuttaneet tähän arvioon, Luukkonen sanoo.

Jo aiemmin keväällä Supo kertoi, että viime vuoden aikana Supo sai pienennettyä Suomessa toimivien venäläisvakoojien määrän puoleen. Ulostulo oli poikkeuksellinen, sillä perinteisesti Supo on vaiennut vakoojien karkotuksista. 

Suojelupoliisi ei ole suostunut kommentoimaan Suomessa toimivien vakoojien tarkkaa määrää. Viime vuosina Supo on puhunut yhteensä kymmenistä vakoojista.

Diplomaattipeite

Karkotetut ja karkotettavat vakoojat ovat siis toimineet Suomessa Venäjän suurlähetystön tehtävissä, diplomaatin valekaavussa. 

Miksi diplomaattistatusta käytetään vakoiluun? 

Supon erityisasiantuntijan mukaan diplomaattipeite tarjoaa runsaasti etuja. 

– Suurlähetystöissä on totta kai myös niin sanottuja puhtaita diplomaatteja, mutta diplomaattipeite on taloudellinen ja sinänsä ulkomaantiedustelua tekeville helppo ja hyvä ratkaisu, koska se tarjoaa diplomaattisen koskemattomuuden. Eli vaikka Suomen lakia rikkoisi täällä Suomessa, he eivät henkilökohtaisesti joudu rikosvastuuseen, Luukkonen sanoo.

Diplomaattistatus on myös hyvä tekosyy tavata ihmisiä ja luoda kontakteja.

– Nimenomaan henkilötiedusteluun se on erinomainen toimintastrategia siltäkin kannalta, Luukkonen jatkaa. 

Henkilötiedustelua tekevien vakoojien tehtävänä onkin löytää ihmisiä, joista puristaa salassa pidettävää tietoa.

– Viimeinen tavoite on värväys, eli että saataisiin joku henkilö sellaisesta asemasta värvättyä, jolla olisi pääsy salattuun tietoon. Eli valtionsalaisuuksia pyritään aina viime kädessä saamaan. 

Millä muilla tavoilla Venäjä pyrkii vakoilemaan Suomea? Katso Supon erityisasiantuntijan koko haastattelu artikkelin yllä olevalta videolta.