EU-komissio alkaa tutkia väitteitä, joiden mukaan Unkari on käyttänyt vakoojia tietojen onkimiseen EU-instituutioista.
Useat eurooppalaiset mediat kertovat niiden yhteisen tutkivan projektin löydöksistä, joiden mukaan EU-maa Unkari on jo yli vuosikymmenen ajan vakoillut EU-instituutioita. Medioiden joukossa ovat muun muassa unkarilainen tutkivan journalismin verkosto Direkt36, saksalaislehti Der Spiegel ja belgialainen De Tijd.
Medioiden mukaan Unkarin tiedustelupalvelun IH:n vakoojat ovat toimineet peitetehtävissä maan EU-suurlähetystössä Brysselissä. Heidän tehtävänään on ollut hankkia tietoa Unkarin kannalta kriittisistä asiakirjoista ja päätösvalmistelusta.
Toiminta on kohdistunut etenkin unkarilaisiin EU-instituutioiden virkamiehiin. Eräs heistä kertoo vakoojan yrittäneen saada häntä allekirjoittamaan asiakirjan, jossa hän sitoutuisi välittämään IH:lle tietoja maksua vastaan.
Komissaarin rooli herättää epäilyksiä
Medioiden mukaan vakoilutoiminta aloitettiin yli vuosikymmen sitten Viktor Orbánin toimiessa jo Unkarin pääministerinä.
Toiminnan kerrotaan olleen aktiivisimmillaan vuosina 2012–2018, jolloin Unkarin ja EU:n suhteet alkoivat kiristyä oikeusvaltioperiaatteen, medianvapauden ja demokratian heikentämisen takia.
Vuosina 2015–2019 Unkarin EU-suurlähetystöä johti Olivér Várhelyi, joka toimii nyt toista kautta EU-komissaarina. Lähteiden mukaan on selvää, että Várhelyi on ollut tietoinen vakoojatoiminnasta.