Mainos

Suomessa on 22 "täystyöllistä" kuntaa – Tutkija: Pohjanmaalla menestyksen nälkä on suuri

Manner-Suomessa on 10 kuntaa, joissa työttömyysprosentti on alle neljän. Niistä seitsemän sijaitsee Pohjanmaalla. Lounais-Suomessa tilausten ja investointien määrä on kasvanut hurjasti, kertoo asiaa selvittänyt aluetutkija Timo Aro.

– Täystyöllisyydestä voidaan mielestäni puhua tänä päivänä, kun työttömyysaste on 5 prosentin luokkaa, tiivistää tutkija.

Närpiössä pienin työttömyys

Närpiössä työttömyys on vain 2,4 prosenttia. Manner-Suomen osalta työttömyysprosentti on tällä hetkellä alle 5 prosenttia näissä 22:ssa kunnassa:

Närpiö, Luoto, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Paimio, Pedersöre, Laitila, Mustasaari, Pornainen Korsnäs, Lappajärvi, Rusko, Maalahti, Kristiinankaupunki, Loppi, Kuortane, Vöyri, Lieto, Masku, Sauvo, Ilmajoki ja Oripää.

Aro löytää useita syitä Pohjanmaan hyvään vireeseen. 

– Pohjanmaan salaisuus liittyy vahvaan kykyyn ja tahtoon menestyä. Alueella on aina ollut ikkunat auki Ruotsiin ja Eurooppaan. Ei ole sattuma, että maahanmuuttajat ja pakolaiset kotiutuvat ehkä parhaiten Pohjanmaalle. Alueelle on keskittynyt runsaasti globaalia vientiteollisuutta, eri toimialojen paikallisia keskittymiä ja vahvoja pk-yrityksiä. Menestyksen nälkä on suuri, kehuu Aro. 

"Pohjanmaan henkinen ilmasto ei tunnista toimettomuutta"

Aron mukaan taustalla on yrityslähtöinen ja yrittäjäystävällinen ilmapiiri.

– Lisäksi Vaasaan on keskittynyt pohjoismaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen vahva energiakeskittymä, jossa elinkeinoelämä, alueen korkeakoulut, kehittäjäorganisaatiot ja kaupunki tekevät symbioottista yhteistyötä. Kärjistäen voi sanoa, että Pohjanmaan henkinen ilmasto ei tunnista toimettomuutta ja työttömyyttä eli sekä tekemisen että lähtemisen kulttuuri on vahva. 

Katso Timo Aron grafiikka tviitistä.

Itä-Suomi haavoittuvaisempi

Toista on idässä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Kontiolahdella on maakunnan pienin työttömyys, noin 8,5 prosenttia. Maakunnan toiseksi pienin työttömyys on Valtimon kunnassa ja Nurmeksessa – molemmissa 12 prosenttia. 

Tutkijan mukaan Pohjois-Karjalan "kirous" liittyy elinkeino- ja toimialarakenteen kehityshistoriaan, alueellisen työnjaon muotoutumiseen, vähäiseen teollistumiseen ja sijaintihaittaan.

– Alueen yritys- ja työllisyysdynamiikka on muita alueita haavoittuvaisempi Itä-Suomen muiden alueiden tavoin. Elinkeino- ja toimialarakenne on yksipuolinen ja vienti on vähäistä. Alue on ollut alueellisen työnjaon arvoketjussa vuosikymmenien ajan ensisijaisesti raaka-aineen tuottajan asemassa.

Alueelliset erot suhteellisen pysyviä

Aron mukaan suurin ongelma liittyy negatiiviseen väestönkehitykseen ja alhaiseen vetovoimaan.

– Ero Joensuun kaupunkiseudun ja muun maakunnan välillä on pikemmin kasvamassa kuin tasoittumassa.

Valopilkkuina Aro näkee Itä-Suomen yliopiston ja panostukset biotalouteen sekä ylipäätään metsään liittyvään arvoketjuun. Mutta onko tilanteelle tehtävissä jotain?

– Alueelliset erot ovat suhteellisen pysyviä. Sama liittyy alueelliseen työnjakoon. Paras lääke on jatkuva elinkeino- ja toimialarakenteen monipuolistaminen, mutta tulokset tulevat vasta ajan kanssa, jos tulevat, Aro pohtii.

Oppia Länsi-Suomesta?

Tutkijan mukaan Pohjois-Karjala tarvitsisi enemmän Pohjanmaan tyylistä henkistä kykyä, vahvuutta ja tahtoa puskea asioita väkisin eteenpäin.

– Enemmän yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja me-henkeä. Ehkä Pohjois-Karjala ja koko Itä-Suomi tarvitsisivat oman Apollo-lennon tai ohjelman, jossa olisi yksi iso ja kunnianhimoinen tavoite koko alueelle, johon kaikki toimijat voisivat sitoutua.

Tutkija löytää esimerkin historiasta.

– Isommassa mittakaavassa se, mitä Pekka Puska kumppaneineen teki niin sanotussa Pohjois-Karjala-projektissa 1980-luvun vaihteessa. Olennaista on se, että tulevaisuuden ratkaisut ja valinnat pitää tehdä itse, eikä luottaa ulkopuoliseen apuun tai tilanteen korjaaviin ihmeisiin. 

Lounais-Suomi onnistumisten tiellä

Lounais-Suomi näyttää päässeen hyvän kierteeseen, jossa yksittäiset onnistumiset luovat uusia onnistumisia.

– Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat ehkä kaikkein eniten hyötyneet positiivisesta rakennemuutoksesta viime vuosina. Lääketeollisuus (Turun seutu), meriteollisuus (Turun ja Rauman seutu), autoteollisuus (Vakka-Suomen seutu), elintarviketeollisuus (Rauman seutu), automaatio- ja robotiikkateollisuus (Porin seutu) ja viimeisimpänä akkuteollisuus (Porin seutu), Aro luettelee.

"Tilausten ja investointien määrä kasvanut hurjasti"

Kierre näkyy investointeina.

– Tilausten ja investointien määrä on kasvanut hurjasti. Se taas vaikuttaa myönteisesti alihankintaverkostoon, rakantamiseen ja muihin palvelualantyöpaikkoihin. Hyvä työpaikkakehitys lisää Lounais-Suomen vetovoimaa alueen ulkopuolelta, joka näkyy erityisesti Turun ja Turun seudulla. Varsinkin Turun asuntotuotantoluvut ovat erittäin korkealla. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja