Asiantuntijan mukaan Itä-Suomi on noidankehämäisessä kierteessä.
– Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla, niin Itä-Suomen tilanne näyttää tällä hetkellä vaikealta.
Aluekehittämisyritys MDI:n asiantuntijan Rasmus Aron mukaan kaikki negatiiviset shokit, joita Suomessa on tapahtunut esimerkiksi taloudessa, ovat osuneet Itä-Suomeen ja aiheuttaneet pitkäaikaisia vaikutuksia. Viimeisin shokki oli, kun metsäyhtiö UPM ilmoitti torstaina lopettavansa paperintuotannon Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa.
Lue myös: UPM: Paperintuotanto Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa loppuu
Aron mukaan Itä-Suomi on ollut jo 1970-luvulta lähtien muuta Suomea huonommassa asemassa väestökehityksen ja työllisyyden kehityksen suhteen.
– Ja sitten tähän kaupan päälle Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja itärajan sulkeminen, Aro sanoi STT:lle.
Itä-Suomen väestö on vähentynyt 1960-luvulta lähtien elinkeinorakenteen murroksen vuoksi, mutta kehitys on kiihtynyt 2010-luvulla. Väestö on iäkästä, ja kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Paljon keskusteltu syntyvyyden lasku on osunut Itä-Suomeen Aron mukaan "kovaa".
– Lopputuloksena Itä-Suomi kärsii suhteellisen yksipuolisen elinkeinorakenteen, työpaikkojen häviämisen ja geopoliittisten kriisien lisäksi väestön ja työvoiman vähentymisestä. Nämä tietenkin ruokkivat toinen toisiaan – tämä on noidankehämäinen kierre.
Iso rakennemuutos etenee hiljaa
Lappeenrannan kaupungin työllisyysjohtajan Sanna Natusen mukaan UPM:n ilmoitus oli iso takaisku.
– Se on erittäin ikävä ja harmillisessa ajankohdassa tullut ilmoitus, Natunen sanoi STT:lle.
Tätä ennen Etelä-Karjalassa muun muassa matkailusektori kärsi rajusti rajan sulkemisesta ja teollisuus irtisanomisista ja lomautuksista. Natusen mukaan alueella on viestitty valtion suuntaan, että Etelä-Karjalassa on tapahtumassa iso, hiljaa etenevä rakennemuutos, jonka heijastevaikutukset näkyvät työttömyysluvuissa.
– Kyllähän Itä-Suomi on ollut puheissa vahvasti esillä, mutta puheet eivät ole vielä realisoituneet kaikilta osin.
Työllisyystilanne on vaikea koko Itä-Suomen alueella ja työttömyys on muuta maata yleisempää. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa kesäkuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,5 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 12,2 prosenttia.
Lue myös: Ministeri keskeyttää lomansa: "Raskas ja synkkä päivä"
Itä-Suomea on piinannut muuttotappio, mutta Natusen mukaan Lappeenrannan väestökehitys kääntyi viime vuonna positiiviseen suuntaan.
– Olemme saaneet uusia investointeja ja uusia avauksia on myös tuloillaan. Ehkä täällä on herännyt enemmänkin semmoinen taistelutahto, että halutaan puolustaa meidän omaa kotiseutua ja pitää se elinvoimaisena ja asuttuna.
Paljon kiinni Venäjästä
MDI:n Aro sanoo, että Itä-Suomi tarvitsee valtion tukia, mutta:
– Samaan aikaan voisi argumentoida, että Itä-Suomea on jo tuettu hirveästi. Mutta näkisin kuitenkin tärkeäksi, että Itä-Suomea tuetaan tässä siirtymävaiheessa.
Aron mukaan pelottavin realistinen vaihtoehto on, että nykyinen kehitys jatkuu Itä-Suomessa. Se johtaa näivettymiseen ja harvenemiseen, mikä olisi Aron mukaan ongelma koko Suomen näkökulmasta. Aro ennustaa, että Itä-Suomen työllisyystilanne pysyy muuta Suomea huonompana ainakin lähivuosina.
– Itä-Suomesta tulisi hiljalleen harvemmin ja harvemmin asuttu rajavyöhyke, jolla on muutamia sinnitteleviä kaupunkeja, Aro jatkaa.
Lue myös: Tilastokeskus: Työttömien määrä kasvoi
Paljon on kiinni Venäjästä.
– Itärajalla on sellainen muuri, jota siinä ei varmaan ollut kylmänkään sodan aikana. Siksi iso kysymys on, mitä Venäjällä tapahtuu jatkossa. Se heijastuu väkisinkin Itä-Suomeen.