Suomessa lahjasoluhoitoon pääsyä voi joutua odottamaan jopa kaksi vuotta – tässä syy

Suomessa tehdään vuosittain noin 14 000 hedelmöityshoitoa, joista vajaa 25 prosenttia tehdään lahjoitetuilla sukusoluilla. 

Lahjasukusoluhoidoista noin 70 prosenttia tekevät Suomessa yksityiset hedelmällisyysklinikat, joissa kuitenkin kärsitään munasolujen puutteesta.

Lue myös: Tällainen toimenpide on munasolujen pakastaminen ja näin paljon se maksaa

Pula lahjoitetuista munasoluista on tällä hetkellä Suomessa hoitoja tekevien Dextra Hedelmällisyysklinikan ja Ovumian mukaan niin suuri, että yksityisellä puolella jonot lahjamunasoluhoitoihin ovat kolmesta yhdeksään kuukautta.

Julkisella puolella lahjamunasoluhoitoihin joutuu odottamaan pääsyä pahimmillaan jopa noin kahden vuoden ajan. Syynä tähän ovat lahjoittajien puute ja resurssipula.

Lue myös: Vuonna 2020 Pyry sai tietää, ettei tuota siittiöitä: "Elämäni suuri unelma on ollut, että haluan tulla isäksi"

"Mittaamattoman arvokas lahja"

Yksityisillä hedelmällisyysklinikoilla uskotaan, että halukkaita munasolujen luovuttajia kyllä löytyisi, mutta nuorille naisille ei välttämättä tule asia mieleen.

– Luovutetut munasolut ovat monelle lapsettomalle ainoa tapa saada oma lapsi, joten lahjoittajien tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, toteaa Dextra Hedelmällisyysklinikan vastaava lääkäri Marika Mikola tiedotteessa.

Munasoluja voivat lahjoittaa alle 35-vuotiaat naiset, joilla ei ole vakavia perinnöllisiä sairauksia.

Luovutus ei vaikuta luovuttajan hedelmällisyyteen, eikä luovuttajalla tarvitse olla omia lapsia, kertoo Ovumia Helsingin vastaava lääkäri Heli Lyytinen tiedotteessa.

– Nuorilla naisilla on mahdollisuus verraten helposti lahjoittaa lapsettomuudesta jo pitkään kärsineille mittaamattoman arvokas lahja, Mikola sanoo.

Lue myös: Kun Jaana ei tullutkaan raskaaksi, oma kroppa tuntui petturilta

Täysi-ikäisellä lapsella oikeus tietää luovuttajan henkilöllisyys

Lahjoituksen saaja ei saa tietää luovuttajan henkilöllisyyttä.

Lahjoitetusta munasolusta syntyneellä lapsella on hedelmöityshoitolain mukaan oikeus tietää lahjoittajan henkilöllisyys, kun hän täyttää 18 vuotta. 

Munasolujen lahjoittajalle maksetaan kulukorvausta, joka koostuu KELA:n päivärahaa vastaavasta korvauksesta ja matkakorvauksesta.

Näiden lisäksi munasolujenkeräyspäivältä maksetaan 250 euron vakiokorvaus.

Lue myös: "Lääkärit usein puhuivat meille sikiöistä, vaikka meille he olivat lapsia" – keskenmenot ovat yleinen, mutta huonosti hoidettu ja vaiettu asia

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!