Joka kymmenes komposti ei kelvannut tarkastajille.
Biojätteiden kierrätyksen velvollisuus tiukentui Suomessa merkittävästi viime vuoden kesällä. Suuri määrä suomalaisia on joutunut valitsemaan, liittyvätkö he biojätteen erilliskeräyksen piiriin vai hankkivatko pihakompostorin.
Miten muutos on onnistunut, ja onko jääräpäisiä vastustajia ilmaantunut? STT kysyi tätä kahdelta asiantuntijalta. Kokemuksia on jo kertynyt, sillä tarkastajat kiersivät nyt kesällä katsastamassa kompostoreita yhä uusilla alueilla.
– Yleisvaikutelmaksi on jäänyt, että ihmiset ovat hoitaneet kompostoinnin aika hyvin. Virallista tietoa asiasta ei vielä ole, kertoo erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.
Asianmukaisia on ollut Innalan arvion mukaan noin 90 prosenttia komposteista.
12:14
Myönteistä kerrottavaa on myös HSY:n jätehuollon kuljetusten palvelupäälliköllä Kati Siekkisellä.
– Kesän aikana HSY tarkasti pääkaupunkiseudulla hieman vajaa tuhat kotikompostoria. Niistä hyväksyttyjä oli täälläkin noin 90 prosenttia. Tulosta voi mielestäni pitää ihan hyvänä, tämä oli vasta ensimmäinen tarkastuskierros. Osa ihmisistä vielä harjoittelee kompostointia, palvelupäällikkö sanoo.
Siekkisen korviin ei ole tullut tietoa kotini on linnani -tyylin vastarannankiiskistä, mutta toki suomalaisissa sellaisiakin on. STT:lle kerrotaan, että tarkastajille oli raivostuttu näiden todettua, että pelkkä kompostorin pystytys ei riitä, se ei saa olla tyhjä.
Ruoka- ja huussijätteet yhteen?
Biojätteen lajitteluvelvoitteen piirissä olevista arviolta kolmasosa hankkii Innalan mukaan kompostorin. Muut maksavat erilliskeräyksestä.
Erilliskeräyksen tulokset näyttäisivät nekin petranneen. Tähän viittaa se, että sekajätteen joukossa on ainakin paikoin entistä vähemmän biojätettä.
Vaikka ukaasit kiristyivät, kunnan jätehuollon viranomaisille jäi kuitenkin omaa päätösvaltaa.
– Kunta voi päättää lakia tiukemmista tai – hyvin perustelluista syistä – löyhemmistä vaatimuksista omien olosuhteidensa pohjalta, Innala lisää.
Vaihtelua on esimerkiksi siinä, edellytetäänkö, että pihakompostori on lämpöeristetty.
Koko maassa pätee se, että jos kompostorin hankkii, sen pitää olla haittaeläinsuojattu. Esimerkiksi rotat tai hiiret eivät saa päästä mässäämään kompostin sisään.
Jos käyttää kompostoria kesämökillä, voiko siihen kipata ruokajätteen sekaan myös huussiin kertyneet tuotokset?
– Huussin jätökset pitäisi jälkikompostoida vähintään vuoden ajan. Se on mahdollista tehdä kompostorissa ruokajätteiden seassa. Silloin kannattaa kuitenkin miettiä, mihin syntyvää multaa käyttää. En käyttäisi tällaista multaa esimerkiksi kasvimaalla, siksi suositus on pitää nämä kaksi jätelajia erillään, Innala linjaa.
Lue myös: Vakavan taudin "hyvin todennäköinen tartuntalähde" voi löytyä pihaltasi
EU:lla kovat tavoitteet
Siekkisen mukaan on tarpeen saada asukkaille tietoon, että biojätteen lajittelulle on kelpo perusteet.
– Kun he kaikki tekevät oman osuutensa ja lajittelevat jätteensä, se on oikeasti ympäristöteko. Me HSY:llä sitten huolehdimme, että biojäte tulee hyvään käyttöön esimerkiksi mullaksi. Näin toki käy myös siellä kotona kompostorin kanssa.
Innalalta voi vielä kysyä, onko kierrätys näillä ehdoilla valmis. Onko uudistuksilla päästy niin pitkälle, että biojätteiden lajittelussa ja käytössä ei ole näköpiirissä enää uusia kiristyksiä?
Kuntaliiton eritysasiantuntija ounastelee, että muutokset eivät jää tähän.
– Epäilen, että on tulossa vielä lisää kiristyksiä lainsäädäntöön. EU:n määrittelemät kierrätysprosentit ovat niin haasteellisia.