Kuvat: Ihmisten välinpitämättömyys johti törkyisen kierrätyspisteen sulkemiseen – "Viimeinen metri onkin liikaa"

Sulkulistalle joutui tällä kertaa Espoonlahden Rinki-ekopiste Kivenlahdentiellä.

– Kyseessä on ekopisteen pitkään – vuosia – jatkunut väärinkäyttö, Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n aluepäällikkö Jari Koivunen kertoo MTV Uutisille sähköpostitse.

Jutun yläpuolella olevalta videolta saa käsityksen siitä, millainen siivo Espoonlahden ekopisteeltä on löytynyt ”lähes joka viikko”: sänkyjä, patjoja, tuoleja, jääkaappeja, pyykkikoneita, hyllyjä, pöytiä, turvakaukaloita, maalipurkkeja, televisioita, lastulevyjä, silityslautoja, autonrenkaita…

– Espoonlahdessa lisäksi vallaton liityntäpysäköinti usein haittasi tai kokonaan esti keräysvälineiden tyhjentämisen. Vaati kuljetusurakoitsijalta uusia käyntejä, etteivät säiliöt pääse ylitäyttymään, Koivunen kertoo.

Lue myös: Tästä päivästä lähtien biojätteet on lajiteltava jäteastiaan tai kompostoitava

”Viimeinen metri onkin liikaa ja materiaalit jäävät viereen”

Kaikissa ekopisteissä kerätään kartonki- ja lasipakkauksia ja pienmetallia, osassa myös muovia, paperia ja tekstiilejä. Väärinkäytökset näkyvät pääasiassa ekopisteille kuulumattoman materiaalin tuontina. Pisteille jätetään esimerkiksi sekajätettä, huonekaluja ja kodinkoneita. 

– Muutot kuunvaihteessa näkyvät vanhojen huonekalujen ilmestymisenä ekopisteille. Mökkikunnissa näkyy keväällä ja alkukesästä, että on hankittu uusia tavaroita eikä viitsitä viedä vanhoja oikeaan paikkaan, Koivunen sanoo.

– Lisäksi helloja, jääkaappeja ja muita vastaavia tuodaan ekopisteille, vaikka ne saa viedä maksutta niitä myyville liikkeille. Nämähän kuljetetaan käytännössä aina autolla, joten se ei edes lisää kantamista viedä ne suoraan oikeaan paikkaan.

Vähäisissä määrin tapahtuu myös sitä, että säiliöihin sinänsä kuuluvaa materiaalia jätetään lojumaan pitkin maata.

– Kotona kerätään pari viikkoa kierrätettäviä materiaaleja, jotka sitten viedään ekopisteelle, mutta viimeinen metri onkin liikaa ja materiaalit jäävät viereen, Koivunen havainnollistaa.

– Syynä on yleensä välinpitämättömyys, ”kiire” tai se, että säiliön syöttöaukko onkin pienempi kuin esimerkiksi pahvilaatikko tai kassi, jolla materiaali on tuotu.

Koivunen myöntää, että aina säiliöiden tyhjennysrytmi ei ole riittävä siihen nähden, kuinka paljon materiaalia kertyy.

– Tässä on nostettava käsi pystyyn. Joskus säiliöt ovat täynnä, eikä niihin ole mahtunut enää lisää. 

– Mutta jos materiaalia ei pysty laittamaan keräysvälineeseen, ei niitä saa jättää myöskään säiliöiden ulkopuolelle. Eihän se ole kiva jättää niitä kyytiin, mutta ne voi viedä toiselle lähellä olevalle pisteelle tai sitten viedä parin päivän päästä, kun on taas tilaa, Koivunen sanoo.

Tyhjennysrytmiä säädetään kertymän mukaan

Jokaisella ekopisteellä on oma tyhjennysrytminsä arvioidun kertymän mukaan. Koska jokainen tyhjennys punnitaan, säiliöiden täyttöasteet ovat tiedossa. Tyhjennyksiä optimoidaan tarpeen mukaan useita kertoja vuodessa ajoja harventamalla tai tiivistämällä. Lisäksi muun muassa mökkikunnissa on käytössä kesärytmit ja muun ajan rytmit.

– Tiiveimmillään osa säiliöistä tyhjennetään seitsemän kertaa viikossa, siis joka päivä ympäri vuoden. Hiljaisimmilla pisteillä voi esimerkiksi lasipakkausten rytmi olla kahdeksan viikkoa. 

– Oikea logistiikka on iso osa ympäristötekoa, Koivunen sanoo.

Lue myös: Älä turhaan heitä pois! Nappaa vinkit, joiden avulla pidennät vaatteidesi käyttöikää

Joskus yritykset tuovat materiaalejaan ekopisteille, vaikka ne on tarkoitettu asukkaille.

– Yritysten pitää hoitaa omat jätteensä ympäristöalan yritysten kanssa. Ne harvat yritykset, jotka toimivat väärin, tuovat monesti isompia eriä kerrallaan, esimerkiksi pakettiautollisen. Nämä isot erät sotkevat suunnitellut kertymät, jolloin normaalit tyhjennysrytmit eivät enää riitä ja tapahtuu ylitäyttymistä, Koivunen kertoo.

”Valitettavasti se yksi sadasta, joka sotkee, näkyy”

Väärinkäytösten takia on suljettu viimeisen viiden vuoden aikana noin kymmenen ekopistettä, kun kaikkiaan Ringillä on ekopisteitä Suomessa yli 1 800. Kustannuksia väärinkäytöstä tulee arviolta kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Joillakin alueilla on väärinkäytön suhteen selkeästi huonompi tilanne kuin toisilla. Koivunen ei kuitenkaan erittele, missä.

Lue myös: Timo havaitsi kevätsiivouksen yhteydessä, kuinka paljon "roinaa" kotiin oli kertynyt – ilmaiseksi lahjoitetulle tavaralle oli ottajia jonoksi asti

Vääränlainen tavara ja toiminta ekopisteillä vie yrityksiltä aikaa ja rahaa. Materiaaleja käyttävä teollisuus joutuu tekemään enemmän työtä lajittelun kanssa saadakseen materiaalin laadun heille sopivaksi. 

– Esimerkiksi öljyt ja rasvat likaavat muun materiaalin sekä monesti myös ekopisteen ympäristöä niin, että se vaatii erityistä puhdistamista ja siivoamista. Tämä on kallista rahan ja ympäristön kannalta.

Epäsiisteys voi myös käynnistää dominoefektin: epäsiistillä pisteellä ihmiset helpommin käyttäytyvät epäsiististi.

Lue myös: Älä tee näin käytetylle lahjapaperille – "Moni ihmettelee, miksi..."

– Lähellä asuvilta voi tulla vaatimuksia ekopisteen poistosta, jolloin palvelutaso asukkaille huononee. Varsinkin, kun syrjäseuduilla monet muut palvelut on jo poistettu. 

Koivunen sanoo, että oikein toimiminen ei ole vaikeaa, vaan kyse on viitseliäisyydestä. Tietämättömyyteen saa helposti apua monista paikoista.

– Iso kiitos niille 99/100 ekopisteen käyttäjälle, jotka toimitte oikein. Te helposti unohdutte keskusteluissa, vaikka olettekin kierrätyksen runko. Valitettavasti se 1/100 ekopisteen käyttäjä, joka sotkee, on se, joka näkyy, Koivunen sanoo.

Lue myös: Noukitko koirasi kakat maasta? Espoolaiseläinlääkäri: "Itse kyllä rämpisin ihan ojan pohjallekin keräämään..."