Noin 40 prosenttia kotitalouksien sekajätteestä on biojätettä. Tämä on HSY:n mukaan tilanne pääkaupunkiseudulla, mutta antanee viitteitä tilanteesta myös muualla maassa. Sitä mukaa esimerkiksi biokaasun raaka-aineena hyödynnettävä jäte menee hukkaan. Asiaan toivotaan pikaista muutosta.
Eikö biojätteen kierrätys huvita? Viimeistään ensi kesänä äänen kellossa pitää muuttua.
Biojätettä kerätään parhaillaan kaikissa taloyhtiöissä, joissa on vähintään viisi asuntoa, sekä muilla kiinteistöillä, joissa sitä syntyy yli 10 kiloa viikossa.
Heinäkuussa 2024 biojätteen keräys tulee pakolliseksi pienemmissäkin kiinteistöissä ja laajenee kerrostaloista rivi- ja omakotitaloihin. Velvoite koskee yli 10 000 ihmisen taajamia, ellei kunta määrää toisin.
Lue myös: Tästä päivästä lähtien biojätteet on lajiteltava jäteastiaan tai kompostoitava
Velvoitteen taustalla EU-lainsäädäntö
Biojätteen keräysvelvoitteen laajenemisen taustalla on EU:n lainsäädäntö. Velvoitteen piiriin astuivat viimeksi lauantaina Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti kertoo, että osaa ihmisiä muutos on harmittanut, mutta uudistuksesta on tullut myös myönteistä palautetta.
Jätemaksujen kasvua pelkääviä Partti rauhoittelee.
– Itse asiassa se ei välttämättä nosta kokonaisjätekustannuksia. Meillä pienin biojäteastia esimerkiksi omakotitalolle maksaa vuodessa noin 90 euroa. Ja jos sekajätettä pystyy vähentämään – toki lajittelemalla tehokkaasti kaiken muunkin kuin biojätteen – saattaa syntyä jopa säästöä, kun sekajäteastiaa ei tarvitse tyhjentää niin usein, Partti selvittää.
– Lisäksi on mahdollista kerätä biojätettä kimpassa yhteisastiassa, jolloin kustannuksetkin jakaantuvat.
Lue myös: Kuvat: Ihmisten välinpitämättömyys johti törkyisen kierrätyspisteen sulkemiseen – "Viimeinen metri onkin liikaa"
Joillekuille liian suttuista puuhaa
Miksi biojätteen kierrätys ei sitten nappaa?
Partti arvioi, että märät ja mahdollisesti haisevat ruuantähteet ja perkuujätteet koetaan epämiellyttäviksi ja niiden kierrätys suttuiseksi touhuksi.
– Ja kun lisäksi pitäisi olla tietynlainen pussi, kun ei muovipussi kelpaa, kierrätys tuntuu hankalalta. Kotona keittiössä myös tilat voivat olla ahtaat ja koetaan, että kaikki eri kierrätysastiat eivät mahdu mihinkään.
– Mutta siihenkin meillä on vinkkejä, eli ei kaiken tarvitse mahtua esimerkiksi sinne keittiön allaskaappiin.
Lue myös: Biojätteen keräys laajenee pääkaupunkiseudulla 1–4 asunnon kiinteistöihin – vaihtoehtona omaehtoinen kompostointi
Tämä on yleisin virhe
Monet biojätteen kierrättävät osaavat Partin mukaan jo homman, mutta yhteen virheeseen sortuu vielä valitettavan moni.
– Yleisin (väärä asia) mitä biojätteen joukosta löytyy, on tietysti muovi. Eli biojätteitä laitetaan tavallisiin muovipusseihin.
– Koska me teemme biojätteestä myös multatuotteita, se tarkoittaa sitä, että on pieni vaara, että mikromuoveja pääsee lopputuotteeseen, vaikka me toki siivoammekin biojätemassaa.
Vaihtoehtona oma kompostori
Maksullisen keräyksen vaihtoehtona on omaehtoinen kompostointi kiinteistöllä.
– Minä mielelläni kompostoin omat biojätteeni, niin saan siitä hyödyt takaisin omalle pihalle, helsinkiläinen Saara Valtonen kertoo omasta päätöksestään.
Valtonen on HSY:n kehittämisinsinööri ja kompostoi omaksi ilokseen. Hänen taloyhtiössään on myös biojätteen keräys.
Kompostointi onnistuu, jos oman kotikunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset sen sallivat. Silloin kompostoinnista pitää ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Taloudessa tulee olla keittiön biojätteen ympärivuotiseen kompostointiin soveltuva kompostori.
Esimerkiksi HSY ilmoittaa sivuillaan, että mikäli kompostointi-ilmoitus jää tekemättä, biojäteastia toimitetaan pihaan automaattisesti.
Valtonen vakuuttaa, että kompostointi ei ole lainkaan niin hankalaa, kuin ehkä kuvitellaan. Ja tulosta syntyy ihmeen nopeasti ja lähes huomaamatta.
Tärkeää on se, että pihalla on komposteja kaksi. Toiseen pannaan tuore biojäte, ja toinen toimii jälkikompostorina.
– Aika valmista tavaraa tulee suunnilleen parissa vuodessa. Välillä jotain isompia jätteitä saatan laittaa jo heti pienemmäksi, että ne lähtevät nopeammin hajoamaan, kun eliöillä on enemmän tarttumapintaa.
Kompostissa muhivan mullan Valtonen käyttää omalla pihallaan lannoitteena pensaiden alla ja multana kasvimaalla ja viljelylaatikoissa. Niissä kasvaa muun muassa paprikaa, chiliä, avomaankurkkua, yrttejä, salaatteja ja herneitä.
– Ihan huviviljelyä tämä kuitenkin on, Valtonen naurahtaa.
– Ei ole tarkoitus perhettä näillä elättää.
Maapallo kiittää
Vaikka kierrätyksestä laistajia tai kompostoinnissa laiskottelevia ei varsinaisesti vahdita, saati rangaista, asiantuntija kannustaa lajittelemaan.
– Jos saa jätekuluja laskemaan lajittelemalla, se ilman muuta on kannustin, MInna Partti toteaa.
Toisaalta kierröttämällä omista jätteistä pääsevät hyötymään kaikki – eikä vähiten maapallo.
– Pääkaupunkiseudulla biojätteestä tehdään biokaasua ja siitä puolestaan sähköä ja lämpöä. Lisäksi ja siitä saadaan talteen ravinteita, joista päästään hyötymään multatuotteissa.
– Jos biojäte menee sekajätteessä polttoon, kyllä siitäkin energiaa syntyy, mutta huonommalla hyötysuhteella.
Kyllä kiitos!
Ei kiitos!
Lähde HSY. |
Juttua korjattu 5.7.2023 kello 15.50: Jutussa sanottiin alun perin, että noin 40 prosenttia pääkaupunkiseudun kierrätyskelpoisesta biojätteestä heitetään tällä hetkellä sekajätteeseen. Oikeammin pk-seudulla kotitalouksien sekajätteestä noin 40 prosenttia on biojätettä. Lisäksi uutiseen lisättiin kello 8.32 Valtosen titteli ja taustatietoa.