Tilanne Ukrainassa on kriittinen ja huoli maasta ja sen kansalaisista kasvaa. Suomessa asuva ukrainalainen kertoo, mitä ajatuksia tämä hetki ja kahdeksan vuoden takaiset tapahtumat hänessä herättävät.
Larissa Ratushna on asunut Suomessa kolmisenkymmentä vuotta. Siitä huolimatta hän on seurannut Ukrainassa kehittyvää tilannetta herkeämättä – eikä vain nyt käsillä olevaa kriisiä vaan maan kuulumisten seuraaminen on ollut tiivistä jo vuodesta 2013 alkaen.
Kuukausia kestäneiden väkivaltaisuuksien ja mielenosoitusten jälkeen Venäjä miehitti Krimin niemimaan. Tuosta eteenpäin Itä-Ukrainassa on sodittu.
Ukrainalaisia ja venäläisiä on pidetty jo pelkästään samankaltaisen kielen vuoksi ”veljeskansoina”. Ratushna kuitenkin näkee selvän eron ukrainalaisten ja venäläisten välillä. Millaisia eroavaisuuksia kansallisuuksien välillä on? Katso jutun alussa oleva videoklippi!
Vaikka Donetskin ja Luhanskin alueita kutsutaan kapinallisalueiksi, Ratushnan mukaan alueilla asuu ukrainalaisia, jotka on laitettu viime aikoina todella ahtaalle.
– Mielestäni he ovat vankeja tällä hetkellä. Heitä käytetään Ukrainaa vastaan ja heitä käytetään hyväksi, Ratushna kuvailee.
Vaikka tilanne Itä-Ukrainassa on kriittinen, Ratushna on luottavainen, että ukrainalaisten yhteisöllisyys ja taistelutahto ovat maan kantavia voimia.
– Olen huolissani perheestäni tietenkin, mutta ukrainalaiset ovat sellainen kansa, että ajattelemme laajasti, toimimme yhdessä ja Ukrainan puolesta.
Ratushnan mukaan ukrainalaisten keskuudessa ei vallitse paniikkia, vaan kansalaiset ovat rauhallisia. Ainakaan toistaiseksi ei ole tapahtunut niin kutsuttua hamstrausbuumia elintarvikkeiden suhteen.
Sen sijaan ukrainalaiset valmistautuvat tarttumaan aseisiin.
– Jonoa on asekauppoihin, ihmiset ostavat aseita ja luoteja. Ihmiset valmistautuvat.
Ilmiö on Ratushnan mukaan tapahtunut aiemminkin – hetkenä, jolloin tilanne eskaloitui vuonna 2014.
– Miehet ja myöskin naiset lähtivät rintamalle kivääreiden kanssa shortseissa – ei ollut armeijavarustusta. Ihmiset lähtivät puolustamaan Ukrainaa, eivät paenneet.
Ratushnan mukaan länsimaat eivät ole tehneet riittävästi. Eivät käsillä olevan kriisin aikana, eikä kahdeksan vuotta sitten.
– Maailma ei puuttunut riittävästi siihen, eikä auttanut riittävästi Ukrainaa. Pakotteet olivat silloin liian heikot ja ne ovat vieläkin liian heikot.
– Oikeat pakotteet olisivat pysäyttäneet Venäjän jo aikoja sitten, Ratushna toteaa.
Venäjän propaganda on muokannut länsimaiden kuvaa Ukrainasta
Ratushna seuraa Ukrainan tapahtumia suomalaisten medioiden lisäksi pääasiassa ukrainalaisten medioiden kautta.
– Meillä on vapaa media ja hyvin vapaat kanavat, joihin ei vaikuta presidentti tai muu valtion taho. Ne ovat itsenäisiä.
On ollut jo pitkään tiedossa, että Venäjä pyrkii välittämään kanavissaan tietoisesti virheellistä tietoa mutta myös tietoa, jolla se pyrkii kiillottamaan omaa julkikuvaansa. Puhutaan propagandasta.
Ratushnan mukaan Venäjä on ainakin aiemmin onnistunut luomaan vääränlaisia mielikuvia propagandansa kautta.
– Minusta Venäjän propaganda on vaikuttanut paljon näkökulmaan ja ymmärrykseen siitä, mitä oikeasti tapahtuu ja mistä on kyse.
Ratushna huomauttaa, että Ukraina on ollut liki koko historiansa ajan Venäjän varjon alla.
Hänen näkemyksensä mukaan länsimaat ovat vuosien ajan nähneet Ukrainan sellaisena kuin Venäjä on halunnut maan näyttäytyvän maailmalle.
– Länsimaissa tiedetään hyvin vähän Ukrainan oikeaa tilannetta, mikä oikeasti Ukraina on maana ja millainen kansa ukrainalaiset ovat.
– Siitä on noin 300 vuotta, kun Venäjä on kääntänyt väärinpäin ja aloittanut väärentää historiaa pikkuhiljaa, Ratusha kuvailee.
Viime aikoina Ratushnan mukaan Suomessakin asiassa on tapahtunut muutos: Enää Venäjän viestejä ei niellä purematta.
– Mediassa on ollut tietoa melko objektiivisesti, hän kiittelee.
5:03Suomessa asuvan ukrainalaisen huoli synnynmaastaan: "Nyt pitää toimia yhdessä" – katso haastattelu!
