Sotaa Ukrainassa on käyty pian kolme kuukautta. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Janne Mäkitalo luettelee pitkän ja brutaalin ryppään merkittävimpiä tapahtumia Ukrainan sodasta.
– Moskva-ohjusristeilijän uppoaminen, Mariupolin kohtalo, Kiovan operaatio ja sen käänne, Venäjän hyökkäykset Tshernobylin ja Zaporizhzhjan ydinvoimala-alueille, Venäjän tekemät sotarikokset… Nämä ovat niitä ikäviä merkittävimpiä tapahtumia kolmen kuukauden ajalta.
Lue lisää: Nataliian aviomies vietti Azovstalin tehtaalla viikkoja – perjantaina hän joutui antautumaan: "Häntä odottaa kapteenina vankeudessa kova kidutus"
Mäkitalo nostaa kuitenkin suurimmaksi yllätykseksi sen, että Ukrainan kansa on pysynyt todella yhtenäisenä. Myös Ukrainan asevoimien suorituskyky ja se, ettei Venäjä ole saanut juurikaan menestyksiä sodassa yllätti sotilasprofessorin.
Mäkitalo hämmästelee sitä, ettei Venäjä ole millään tavalla selitellyt tekemiään sotarikoksia: siviilien kiduttamista, raiskauksia, murhia ja siviilikohteiden tuhoamista.
– Pelottaa, olemmeko todistaneet vielä pahempaa humanitääristä katastrofia kuin Jugoslavian sodissa.
Venäjän tavoitteena vallata koko Donbassin alue
Sodan painopiste on siirtynyt Ukrainan itäisiin osiin Donbassiin. Mäkitalo sanoo, että Donbassin alueen valloitus on Venäjän päätavoite nyt.
Sotilasprofessori sanoo, että ukrainalaiset joukot joutuivat hankalaan asemaan sen jälkeen, kun taistelut siirtyivät Ukrainan itäisiin osiin. Hänen mukaansa ukrainalaiset joukot saavuttivat menestyksiä sodan alkuvaiheessa pienimääräisillä ja ketterillä joukko-osastoilla.
– Nyt he ovat Donbassin alueella kahdeksassa vuodessa linnoitetuissa asemissa ja taistelevat staattisessa asemasodassa ylivoimasta panssaroiduin ajoneuvoin sekä voimakkain tykistöin varustettua hyökkääjää vastaan.
Mäkitalo sanoo, että Ukraina tarvitsee länsimaiden aseapua edelleen. Hänen mukaansa Ukrainan toivonliekki on ukrainalaisten yhtenäisyys sekä lännen yhtenäisyys tukea Ukrainaa.
Lue lisää: Venäjä sanoo tuhonneensa suuren kuljetuserän länsimaiden toimittamia aseita Ukrainalle
Mäkitalo myös muistuttaa siitä tosiseikasta, että todellisuudessa emme tiedä, kuinka Ukrainan joukot taistelevat, sillä Ukraina on ollut operatiivisilla alueilla hyvin tarkka siitä, mitä tietoja se antaa oman turvallisuuden turvaamiseksi. Sodalle tyypillistä on, että molemmat osapuolet levittävät propagandaa niin omien joukkojen tappioista kuin saavutuksistakin.
Mäkitalolla on yksinkertainen vastaus siihen, miksei Venäjä ei ole saavuttanut selkeitä voittoja sodassa.
– Venäjä ei ole varannut riittävistä voimaa. Jos sitä sodan ensimmäistä vaihetta ajatellaan, niin Venäjän operaatio ja koko sodan punainen lanka perustui siihen, että Ukrainan kansa on epäyhtenäinen ja että Ukrainan asevoimat eivät ole riittävän suorituskykyisiä.
Mäkitalo arvioi, että Venäjällä on todennäköisesti tehty laskelmia sotavoimien riittävyydestä ja tultu siihen tulokseen, että voima riittää ainoastaan rajoitettuun sodankäyntiin ja operaatioon Donbassin alueella.
– Näyttää siltä, että Venäjän tavoite on saada koko Donbassin alue haltuunsa.Tällaisen kokonaisen vyöhykkeen vallattuaan Venäjä pystyisi sanomaan, että se on pystynyt demilitarisoimaan ja luomaan riittävän suojaetäisyyden, jotta "äiti Venäjä" ja venäläiset ovat turvassa, Mäkitalo arvioi.
Katso Mäkitalon haastattelu kokonaisuudessaan alla olevalta videolta.
9:21