Ilian someseuraajien määrä räjähti yli miljoonaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan

– Kyseessä on yksi valtava projekti, jonka tavoitteena on tehdä Ukrainasta parempi maa elää ja selvitä tästä kaikesta hengissä, Suomessa vieraileva Ponomarenko kuvailee.

Hänen mukaansa tässä vähemmän verisessä sodassa on niin ikään koettu voittoja ja tappioita. Toisin kuin yhden totuuden Venäjällä, Ukrainassa riidellään ja väitellään, skandaaleja paljastuu ja niiden seurauksena viranhaltijoita erotetaan.

Moni voisi ajatella, että moinen eripura sotaa käyvässä maassa olisi suuri ongelma. Ei se aivan ongelmatonta olekaan, mutta Ponomarenkon mukaan on kuitenkin tärkeää, että demokratia ja kansalaisyhteiskunta toimivat.

– Se on hyvä asia, joka on pelastanut maamme monta kertaa, Ponomarenko arvioi.

Journalistit eivät armahda armeijaakaan

Taistelu maan kehittämiseksi ei ole niin mustavalkoista kuin taistelu maahan hyökännyttä suurta naapuria vastaan. On heitä, jotka haluavat ehdottomasti jatkaa sotimista Venäjää vastaan, ja heitä, jotka haluaisivat lopettaa sodan heti. Skandaalien paljastuminen ja viranomaisten arvostelu eivät tarkoita sitä, että kansalaisten taistelutahto olisi loppumassa.

Päin vastoin uuden sodan välttämiseen tarvitaan Ponomarenkon mukaan mahdollisimman vahvojen asevoimien lisäksi myös poliittisesti mahdollisimman kestävä ja vastustuskykyinen yhteiskunta.

– Meidän pitää siivota tämä sotku, se on meidän sukupolvemme tehtävä, Ponomarenko sanoo.

Lue myös: Stubb: Putinin hallinto kykenee häikäilemättömästi tappamaan omia ihmisiään ilman rajoja"

Hänen oma ammattikuntansa, eli toimittajat, eivät ole sodan oloissa jättäneet vallan vahtikoiran tehtäväänsä ja muuttuneet propagandan levittäjiksi.

– Ehdottomasti ei. Asiat eivät toimi niin, ei Ukraina mikään Venäjä ole. Paljastuksia tekevät toimittajat saavat paljon tukea kansalaisilta, Ponomarenko kertoo.

Hänen mukaansa Ukrainaan on kehittynyt hyvin vahva korruption vastaisen tutkivan journalismin perinne, jolta eivät välty maan asevoimatkaan.

Demokratiaan kuuluu sekin, että asioista päättäminen kestää ja hankkeet vesittyvät. Näin kävi esimerkiksi pitkään vatvotun mobilisaatiolain kanssa, vaikka tarve uusille sotilaille on rintamalla huutava.

– Monet hyvin radikaaliltakin vaikuttavat aloitteet toteutuvat lopulta usein melko hampaattomina, sellainen Ukraina on, Ponomarenko sanoo.

Tuore kirja Kiovan taistelusta

Nyt 32-vuotias Ponomarenko nousi kansainvälisesti tunnetuksi heti sodan alussa helmikuussa 2022, kun hän alkoi välittää tietoja ja tunnelmia ukrainalaisten puolustautumisesta erityisesti Kiovan alueella. Hänen seuraajiensa määrä Twitterissä (nykyinen X) räjähti muutamassa päivässä 10 000:sta yli miljoonaan.

Puoli vuotta myöhemmin saksalainen Der Spiegel -lehti luonnehti Ponomarenkoa "todennäköisesti maailman toiseksi tunnetuimmaksi ukrainalaiseksi" heti presidentti Volodymyr Zelenskyin jälkeen.

Ponomareko oli mukana perustamassa länsimaissa paljon seurattua englanninkielistä Kyiv Independent -lehteä. Viime vuoden kesällä hän jäi pois toimitustyöstä ja ryhtyi kirjoittamaan kirjaa Kiovan voitokkaasta puolustustaistelusta. I Will Show You How It Was -kirja ilmestyi englanniksi aiemmin tässä kuussa.

Kun kirja oli kirjoitettu, Ponomarenko päätti, että hänenkin on aika lähteä sotimaan.

– Pohdin kyllä asiaa aika pitkään, koska eihän se ole mikään helppo päätös – varsinkin kun ajatellaan sotaa Ukrainassa, jossa on melko suuri todennäköisyys kuolla, hän muistelee.

– Vähitellen tulin kuitenkin siihen johtopäätökseen, että minun pitää olla siellä (sotimassa).

Ponomarenko tiesi, että hänellä on ongelmia jalkansa kanssa, mutta yllätys oli kuitenkin suuri, kun lääkäriltä ja sotilasviranomaisilla tuli ehdoton ja lopullinen kielto sotilaaksi ryhtymiselle – edes muihin kuin taistelutehtäviin.

– Olin itse asiassa aika järkyttynyt. Sisälläni kuitenkin tunsin, että kuulun sinne, Ponomarenko kuvailee.

Venäläisten resurssit eivät loputtomia

Sotimisen jäätyä haaveeksi Ponomarenko kiertää tällä hetkellä maailmaa markkinoimassa uutta kirjaansa. Hänellä on myös aikomus palata toimittajan töihin, ehkä jonkin länsimedian palvelukseen.

Itse sodan kulkua on hänen mukaansa vaikea ennustaa, koska viimeksi kuluneet reilut kaksi vuotta ovat olleet jo tähän mennessä niin täynnä yllätyksiä. Tilannetta juuri nyt hän kuvaa vaikeaksi, mutta toivoakin on.

– Luulen, että ehkä joskus ensi vuonna saavutamme pisteen, jossa venäläisten pitää alkaa tosissaan ajatella omia resurssejaan, koska ne eivät ole läheskään loppumattomat, Ponomarenko sanoo.

Hänen silmissään siintää jonkinlainen ratkaisu vihollisuuksien lopettamiseksi, mitä koskeviin neuvotteluihin mentäessä Ukrainan olisi syytä olla vahvassa asemassa ja länsimaiden tuki takanaan.

Länsimaita Ponomarenko varoittaa siitä ajattelutavasta, että Venäjän kanssa pitäisi vain tehdä mahdollisimman pian kompromissi ja lopettaa sotiminen.

–  e voi kuulostaa järkevältä ja houkuttelevalta, mutta se ei ole tie ulos sodasta, Ponomarenko sanoo.

Hänen mukaansa ukrainalaiset eivät ole tyhmiä, kun eivät suostu helpolta vaikuttavaan ratkaisuun, koska se on todellisuudessa ansa.

Ponomarenko on Suomessa ulkoministeriön kutsumana. Hän esiintyy lauantaina Helsingissä Maailma kylässä -festivaalilla. Ohjelmassa ovat myös tapaamiset muun muassa ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) kanssa.

Perjantain mediatapaamisen aluksi Ponomarenko muistutti, että Suomi on Ukrainassa helposti kärkikolmikossa suosituimpien ystävämaiden listalla. Tärkeimpiä syitä tälle on varsin pysyväksi osoittautunut tavisodan maine.