Suomessa asuva Anastasia kertoo, miltä kotimaan käymä sota tuntuu: "Syyllisyyden tunne oli sisälläni"

Sen jälkeen Venäjän aggressio on kasvanut. Ensin vuonna 2014 Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin ja nyt helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan useista eri suunnista.

Trizna on vastustanut sotatoimia jokaisella kerralla.

– Tällä hetkellä, helmikuussa ja kuten myös kahdeksan vuotta sitten, olen sotaa vastaan. Olen yrittänyt tehdä kaiken, mitä pystyn omien resurssieni puitteissa, että mielipiteeni olisi näkyvissä, Trizna kertoo.

Lue lisää: Kysely: Lähes viidennes Suomessa asuvista venäjänkielisistä pitää sotatoimia Ukrainassa oikeutettuna

Kysely: Liki viidennes venäjänkielisistä hyväksyy sotatoimet

Venäjänkielisten kotouttamista edistävän Culture-säätiön teettämän kyselyn mukaan 64 prosenttia Suomessa asuvista venäjänkielisistä on Triznan kanssa samaa mieltä, eikä pidä sotaa oikeutettuna.

Oikeutettuna Venäjän sotatoimia pitää lähes viidennes, 18 prosenttia. Lisäksi toinen viidennes ei halunnut tai osannut vastata kysymykseen.

Kyselyssä yli 45-vuotiaista sotaa pitää oikeutettuna huomattavasti useampi nuorempiin verrattuna.

Syinä ovat muun muassa se, että omasta kotimaastaan ei uskota niin pahoja asioita. Toisaalta myös suomalaiseen mediaan ei luoteta, mihin vaikuttaa suomalaisesta ja venäläisestä mediasta tuleva ristiriitainen tieto.

Trizna myös huomauttaa, ettei kyse ole pelkästään venäjänkielisyydestä.

– Ympäri maailmaa ja myös kantasuomalaisia on tietty määrä, jotka ovat sitä mieltä, että (Vladimir) Putin yrittää nyt pelastaa maailmaa. On ihan luonnollista, että venäjänkielisessä ryhmässä on tietynlainen jako, hän sanoo.

Lue myös: Venäläisturistien maahantuloon kiristyksiä – "Nuorten miesten rajanylitykset ovat Venäjän toimien takia vähentyneet"

"Sain yllättävän paljon tukea"

Kyselyssä kävi myös ilmi, että valtaosa venäjänkielisistä ei ole kokenut syrjintää Suomessa kielensä vuoksi. Näin vastasi 82 prosenttia. Yli 80 prosenttia vastasi myös, että uskaltaa avoimesti tuoda esiin mielipiteitään ja ajatuksiaan.

Myöskään Trizna ei koe, että suomalaisten suhtautuminen häneen olisi muuttunut sodan myötä. Tai jos on, niin positiiviseen suuntaan.

– Sodan alussa sain yllättävän paljon tukea ja empatiaa tutuilta, ystäviltä Suomessa ja ympäri maailmaa.

– Ensimmäiset pari kuukautta sellainen syyllistäminen ja syyllisyyden tunne oli minun sisälläni. Missään nimessä ei ole ollut yhtäkään tilannetta, jossa sitä olisi tullut ulkoapäin. Lähinnä omia pohdintoja, mikä on meidän kaikkien rooli tässä tilanteessa.

Vaikka Venäjän johdon päätökset eivät ole kansalaistensa syytä, eikä kansalla ole Venäjällä valtaa Putinin päätöksiin, Trizna kertoo sodan olevan hyvin henkilökohtainen.

Hän sanoo, että hänen lähipiirissään puhutaan paljon siitä, miten sota vaikuttaa henkisesti ihmisiin. Triznallakin on sukulaisia Pietarissa.

– Se koskee meitä hyvin vahvasti ja hyvin henkilökohtaisesti.

Trizna myös muistuttaa, että vaikka suurin tragedia on Ukrainassa, myös Venäjällä tapahtuu. 

– Myös Venäjän sisällä on iso taistelu. Tavallaan "sota omia kansalaisiaan vastaan" tällä hetkellä. Sen seurauksena näemme, että miljoonia ihmisiä pakenee, ei vain Ukrainasta, vaan myös Venäjältä.

Lue myös: Smith: Jos Ukrainan sota menee Venäjän kannalta vielä huonommin, Putinin hallinto saattaa kaatua